Blogit

Televisio elää uutta kultakauttaan. Ilkka Pernu kirjoittaa siitä.

Vuonna 2016 outoudesta ei ole tv-etsivälle mitään hyötyä

Blogit Lähetyssaarnaaja 26.3.2016 13:51
Ilkka Pernu
Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka rakastaa hyvää tarinankerrontaa.

Televisiosankareiden heikkous on aina ennemminkin vahvuus. Tohtori Gregory Housen nihilismi ja ihmisviha saa hänet näkemään diagnoosit valheiden taustalla. Sillan autistinen Saga Norén on sosiaalisissa tilanteissa onneton, mutta ei sen väliä, sillä hän näkee vihjeet muita kirkkaammin. Uusi Sherlock -sarjan Sherlock on samanlainen. Columbo peittää spurgulookkinsa alle supervoimansa.

Erikoisia tyyppejä, joita me rakastamme, koska he rikkinäisyyttään ovat muita parempia. Sellaisiksi me itsemmekin haluamme kuvitella. Tv-sankarin omituisuus on jo niin normi, että etsimme sitä aina, kun kohtaamme sankarin. Mutta entä, jos vammasta ei olekaan mitään mainittavaa hyötyä?

BBC:n ja Netflixin viime syksyllä alkanut River on esimerkki sarjasta, jossa myös kommentoidaan erikoisuusbuumia. Stellan Skarsgårdin näyttelemä John River on nuhjuinen ja epäsosiaalinen rikoskomisario, jolla tietysti on oma superkyky: hän näkee kuolleita ihmisiä ja juttelee heidän kanssaan. Toisin kuin Kuudes aisti -elokuvassa, hän ei kuitenkaan saa heiltä ratkaisevia vihjeitä, vaan kuolleet ovat demoneja, jotka piinaavat häntä. Hänelle kuolleiden kanssa puhuminen on aidompaa ja antoisampaa kuin elävien.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu