Blogit

Televisio elää uutta kultakauttaan. Ilkka Pernu kirjoittaa siitä.

Mad Men päättyy – miten me kestämme sen?

Blogit Lähetyssaarnaaja 17.5.2015 08:00
Ilkka Pernu
Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka rakastaa hyvää tarinankerrontaa.

Uskon, että minua odottaa tuhoutumisen kokemus. Kyse ei ole reserviläiskirjeestä, vaan Mad Menin vihoviimeisestä jaksosta, joka lähetetään Yhdysvalloissa ensi yönä Suomen-aikaan. Sarjan hahmojen hyvästelyn sureminen on älytöntä, mutta silti totta. Haikeuttahan tämä jumalauta on. Toivon ainoastaan, että loppu on… niin, millainen?

Jo sarjan alusta lähtien on ollut selvää, että tragedian loppu ei voi olla onnellinen. Täysin musertavakaan se ei voi olla. Löytääkö Don sisäisen rauhan (siihen kahdessa viime jaksossa on vihjattu, mutta pelkään, että jokin käänne on Matthew Weinerin takataskussa)? Vai onko kaikki vain Korean sodassa haavoittuneen Dick Whitmanin unta?

 

Jo vuoden päivät on spekuloitu sillä, miten sarja loppuu, ja viime päivinä ennustelu on entisestään kiihtynyt, mutta toistaiseksi kaikki arvailut ovat olleet banaaleja.

Kellään ei ole mitään aavistusta, ja juuri siksi Mad Men on niin erinomainen sarja. Se on ollut samaan aikaan arvaamaton ja ennustettava. Mitään käännettä ei ole vedetty ihan puun takaa niin, että realismi olisi kärsinyt (paitsi yksi ruohonleikkurikohtaus ja yksi nännikohu). Tavallaan hahmot saavat kaiken sen, minkä ansaitsevat. Sitä on yllättävän vaikea ennustaa.

Weiner on samaan aikaan helpottanut että pahentanut loppuikävää jätättämällä jokaisessa jaksossa hyvästit jollekin keskeiselle hahmolle. Lähdöt ovat synnyttäneet paljon uusia alkuja, toivoa.

Spoilauksetkaan eivät ole pilanneet katsomiskokemusta, koska yksittäiset juonenkäänteet ovat toissijaisia. Siksi minuakaan ei pelota olla internetissä näinä muutamana piinaavana päivänä, joina pitää odottaa, että pääsen katsomaan päätösjakson Suomessa keskiviikkoiltana.

Eli antaa tulla vaan. Olen varannut viskiä. Hyvästi.