Blogit

Elokuvakriitikko Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Yön ritarin paluu -verilöyly: elokuvat ja tosielämän väkivalta

Blogit Kuvien takaa 20.7.2012 11:12
Kalle Kinnunen
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Surulliset uutiset joukkomurhasta denveriläisessä elokuvateatterissa Yön ritarin paluun näytöksessä tuovat mieleen keskustelun elokuvien suhteesta tosielämän väkivaltaan.

1990-luvulla useammassakin pohjoisamerikkalaisessa murhatapauksessa puolustus yritti käyttää hyödykseen Oliver Stonen mediakriittistä elokuvaa Syntyneet tappajiksi. Sen sanottiin inspiroineen, siis sekoittaneen surmaajan/surmaajien päät, eli syy veritöihin olisi muka Stonen.

Briteissä James Bulgerin lapsimurhaajien väitettiin saaneen vaikutteita Child’s Play 3 -kauhuelokuvasta, jossa on tappava nukke. Koskaan ei tosin todistettu, että murhaajat olisivat edes nähneet elokuvaa – roskalehdistö ainoastaan sai vihiä, että toisen heistä isä oli vuokrannut sen.

Kellopeli appelsiiniin yhdistettiin brittilehdistössä tosielämän pahoinpitelyjä niin hanakasti, että ohjaaja Stanley Kubrick kielsi elokuvan esittämisen Iso-Britanniassa vuosikymmeniksi.

Presidentti Reaganin salamurhaa yrittänyt John Hinckley sanoi saaneensa ajatuksen tekoonsa Taksikuski -elokuvasta.

Elokuvaa on helppo syyttää. Elokuva on todellisuuden näköistä.

Mutta se ei ole totta.

Nuorisoa pidetään tietysti alttiina kaikenlaiseen. Median keskellä kasvaneille nuorille asia on kuitenkin selvempi kuin esimerkiksi isoäidilleni, joka kerran Die Hardin ammuskelukohtauksen televisiosta nähdessään toisteli ääneen mantraa: tämä ei ole totta, tämä on vain elokuvaa.

Kuinka sairas täytyy ihmisen olla, jotta hän ryhtyy uhreja satunnaisesti valitsevaksi joukkomurhaajaksi? Siihen kehitykseen ei yhden, sadan tai kymmenen tuhannen elokuvan katsominen riitä. Jotain muuta on aivan perustavanlaatuisesti vialla.

Medialla on tietysti vaikutuksensa tosielämään. Anders Breivik on tehnyt selväksi, ettei hänen teossaan ollut kyse vain yksittäisten ihmisten hengen riistämisestä, vaan julkisuudesta. Toisaalta Denverin tapauksella mässäillään paraikaa useissa medioissa. Hirmuteko myy, piste.

Verilöyly elokuvateatterissa on nähty ainakin Demonsissa ja Kunniattomissa paskiaisissa – molemmat mitä voimakkaimmin fantasiatarinoita.

Nyt se on nyt totta. Tätä kirjoittaessani kuolleita kerrotaan olevan 14 ja haavoittuneita ainakin 50 (BBC).

Joku syy sille on, että Denverin mielisairas valitsi juuri Yön ritarin paluun näytöksen, enkä lähde arvailemaan, mikä.

Kukaan ei voi kuitenkaan väittää, että kyseisen elokuvan näkeminen olisi saanut häntä ryhtymään tekoonsa. Murhaaja avasi tulen keskiyön näytöksessä, eli perjantain juuri alettua: siis ensi-iltapäivän ensimmäisessä näytöksessä, eikä tästä uudesta Batmanista ollut ennakkoja.

Elokuva Yön ritarin paluu ei voinut hänen tekoonsa vaikuttaa, koska hän ei ollut voinut nähdä sitä.