Ylistetty Joker, armahdettu Polanski ja Netflixin paitsio – Venetsia ravisteli elokuvafestivaalien luutunutta kulttuuria

Lauantai-iltana tapahtui jotain ehkä käänteentekevää: Joker voitti Venetsian elokuvajuhlien pääpalkinnon, Kultaisen leijonan. Asia tapahtui konkreettisesti Lidolla palkintojenjaossa ja sen jälkeen tärkeämmin somessa, jossa jokaisen ajankohtaisia laatuelokuvia seuraavan ihmisen piti muodostaa asiasta mielipide, yhden pelle-emojin pituinenkin silmänisku riitti.

Perinteisen Hollywood-studion varsinaisen viihdepuolen elokuva ei ole voittanut Kultaista leijonaa sitten vuoden 1980 (studio oli Columbia ja elokuva John Cassavetesin Gloria – gangsterinheila). Toki esimerkiksi toissa vuonna Kultaisen leijonan voitti Foxin taiteellisemman eli art house -elokuviin erikoistuneen tuotantoyhtiön Fox Searchlightin elokuva The Shape of Water ja viime vuonna Netflixin Roma. Joker on kuitenkin viihdejätti Warner Brosin kauden valtavirran kärkielokuvia. Se on tulossa erittäin laajaan maailmanlaajuiseen levitykseen. Sen odotetaan keräävän useiden satojen miljoonien dollarien lipputulot, kenties miljardin.

Vielä suurempi asia on se, että Joker on ensimmäinen supersankarisarjakuvaan perustuva suurelokuva, joka ylipäänsä kilpailee kärkifestivaalilla. A-luokan festarit eivät enää ole trikoovapaita alueita! (Jokerissa ei tosin ole kenelläkään taikavoimia, saati trikoita.) Noh, Logan nähtiin Berliinissä jo, mutta se ei kilpaillut, eikä herättänyt vastaavaa hysteriaa. Satojen miljoonien liikevaihtoa tavoittelevia blockbustereita on kärkifestivaaleilla ylipäänsä ani harvoin.

Kolmantena tulee asia, josta on keskusteltu kriitikkojen ja elokuvakulttuurin ammattilaisten piireissä eniten.

Ansaitsiko Joker sittenkään Kultaista leijonaa?