Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Yleisö tekee elokuvan

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 18.10.2008 12:16

Helmikuussa Berliinin elokuvajuhlilla näin brittikomedian A Complete History of My Sexual Failures. Laatuelokuvien maahantuontiyhtiön Cinema Mondon pomo Mika Siltala kutsui tuolloin minut ja muita toimittajia erikoisnäytökseen ja kertoi juuri hetkeä aiemmin ostaneensa elokuvan Suomen levitystä varten.

Katsoimme elokuvan. Salissa oli aika vähän ihmisiä, suurin osa heistä kansainvälisiä ammattilaisia – eri levitysyhtiöiden ostajia tai festivaalien ohjelmasuunnittelijoita, jotka miettivät, kannattaisiko leffaan sijoittaa.

Alkupuolella elokuva oli kohtuullisen hauska. Jotkut nauroivat. Toiset lähtivät ensivaikutelman saatuaan pois, seuraavaa potentiaalista hankintaa tarkastamaan, kuten näissä levitysalan ammattilaisten näytöksissä on tapana. Toisella puoliskollaan elokuva alkoi tuntua väsyneeltä ja tylsältäkin. Odottelin lopputekstejä.

Lontoolaiskoomikko Chris Waittin ohjaama elokuva on olevinaan totta: kertomus siitä, kuinka kaikilta tyttöystäviltään rukkaset saanut kolmikymppinen Waitt houkuttelee exänsä kertomaan kameralle, mitä hänessä on pielessä. Chris on täysi tunari, kertovat ne muutamat naiset, jotka suostuvat mukaan ”dokumenttiin”.Chris Waitt
Berliinin laihatunnelmaisessa näytöksessä tuntui ilmiselvältä, että koko juttu on lavastettu – tökeröimmin sen loppupuoli, Waittin sekoilut sadomasokistiluolassa ja liikaa viagraa popsien. Finaalissa antisankari yllättäen kuitenkin löytää elämänsä rakkauden, no kuinkas muutenkaan.

Elokuvan päätyttyä pohdin erään festivaaliohjelmistoja suunnittelevan naispuolisen ystäväni kanssa, että oliko hyvästä maustaan tunnettu Siltala tosiaan nähnyt elokuvan ennen kuin maksoi siitä.

Syyskuun lopulla elokuva näytettiin Suomessa ensimmäisen kerran, Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla. 700-paikkainen Bio Rex oli täynnä. Chris Waitt ja hänen tyttöystävänsä – hän joka astuu elokuvan lopussa tarinaan – olivat paikalla ja esittelivät teoksensa nokkelasti. Waitt kertoi elämästään ja elokuvastaan. Hän on taitava esiintyjä.

Yleisö oli näytöksessä aivan riemuissaan. Sen jälkeen monet tuttavani kehuivat elokuvaa vuolaasti, pitivät sitä erittäin riemukkaana – ja totena, siis kunnon dokumenttina. Heidän mielestään Waitt oli tunnustuksissaan varmasti vilpitön.

En edelleenkään tiedä, kuinka ”totta” A Complete History of My Sexual Failures on. En varmaan koskaan tule tietämään. Mutta monet kaverini, joilla on hyvä maku, näkivät aivan erilaisen elokuvan kuin minä – koska tilanne ja yleisö olivat ihan eri maata.

Kaikki Kuvien takaa -blogin merkinnät löydät täältä

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Minäkin olin katsomassa tuota leffaa R&A:n näytöksessä. Nauroin ja pidin siitä silloin kun paikalla oli festarihuumaista yleisöä ja ohjaaja itse, mutta käytännössä heti Rexistä poistuttuani olin jo unohtanut koko pläjäyksen. Ei todellakaan tee mieli nähdä Chris Waittin naamaa uudestaan, ja jotkut kohtauksista – juurikin nuo blogissa mainitut viagrat ja tyttöystävän tapaamiset – näyttivät suorastaan nolostuttavan feikeiltä. Jopa Waittin itsestään luoma rääsyinen luuserihahmo vaikutti keksityltä ja laskelmoidulta. Toivottavasti Cinema Mondo saa tällä kuitenkin jonkin verran katsojia, vaikka en usko että Kino Engelissä tai maakuntien elokuvakerhoissa voi syntyä festaritunnelmaa joka ilta.

Näitä luetaan juuri nyt