Viikinkejä, roomalaisia ja Arthur: historiaa ja myyttisiä seikkailuja vyöryy valkokankaalle

Lähiaikoina elokuvateattereissa kuuluu miekkojen kalske – ja lihaa todella leikataan.

Käynnissä on aikamoinen historiallisten tai pseudohistoriallisten seikkailuelokuvien buumi. Eikä nyt mennä ihan perinteisen mukavissa ja salonkikelpoisissa tunnelmissa.

Mel Gibson tekee elokuvaa viikingeistä. Jos Gibsonin edellisistä ohjauksista The Passion of the Christ ja Apocalypto voi jotain päätellä (ja takuulla voi), elokuvasta tulee todella raaka.

Gibson on jo vihjaillut, että elokuvassa puhuttu kieli voi olla jonkinlainen ”muinaisnorja” – mitä se ikinä tarkoittaakaan – samoin kuin Passionissa puhuttiin arameaa ja hepreaa ja Apocalyptossa mayakieltä.

Sitä ennen teattereihin ehtii Suomessakin Pusher-rikolliselokuvistaan tunnetun tanskalaisen Nicolas Winding Refnin viikinkiseikkailu Valhalla Rising. Se on metafyysinen, Herzogin klassikkoa Aguirre – Jumalan viha muistuttava matkaelokuva, mutta alku on mielettömän väkivaltainen, ihan splatteria.

Centurion on Neil Marshallin näkemys roomalaisajasta Britanniassa. Marshallin edellinen Doomsday oli K-18-kamaa verisyytensä ansiosta, joten eiköhän uutuuskin ole jonkin sortin veripalttua.

Roomalaisaikaan sijoittuu myös Kevin Macdonaldin myöhemmin tänä vuonna valmistuva The Eagle of the Ninth. Ohjaaja kurkisti tietynlaisiin primitiivitunnelmiin taannoin The Last King of Scotlandissa, joka sijoittui Idi Aminin Ugandaan.

Näiden lisäksi Guy Ritchie kaavailee Kuningas Arthur-tulkintaa ja Epäillyt -ohjaaja Bryan Singerin mielessä siintää samaa teemaa käsittelevä Excaliburin remake. Conanistakin on tulossa uusintaversio.

Eikä pidä unohtaa (vai pitäisikö?) huhuja Quentin Tarantinon kaavailemasta keskiaikaisesta seikkailusta, johon Sun-lehden mukaan on pyydetty Helen Mirreniä. No, tuo lähde ei ole luotettavimpia.

Ilmiölle on vaikea keksiä syytä. Tietysti historiallinen konteksti tarjoaa mahdollisuuksia erityisen rankkaan väkivaltaan (ja helpottaa veripaltun ikärajakysymyksissäkin – Valhalla Rising on meillä K-15, vaikka siinä on äärimmäisen graafista ja inhottavaa paljain käsin surmaamista).

Miksi kolkot ja veriset miekkaeepokset kiinnostavat taas?