Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Venetsian elokuvajuhlat 2011: Tomas Alfredson filmasi Le Carréa onnistuneesti

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 10.9.2011 14:46

Olen nähnyt Venetsian elokuvajuhlilla 26 elokuvaa. Suosikkini taitaa olla 1970-luvulle sijoittuva brittituotanto. Ruotsalaisohjaaja Tomas Alfredsonin filmatisointi John Le Carrén romaanista Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja puri heti rajusti.

007-glamour on tästä kaukana. Le Carrén vakoojat ovat harmaita tyyppejä, ja Alfredsonin elokuvan vuoden 1974 Lontoo kylpee ruskean sävyissä.

Aiheena on petos tiedustelupalvelun huipulla.

Ihmisiä ammutaan, mutta ei vauhdikkaissa tulitaisteluissa, vaan lopettamalla tilanteissa, jotka ovat ennen kaikkea ikäviä.

Gary Oldman näyttelee pääosaa, Smileyta, ja on ensi sekunneista asti selvää, että Oscar-ehdokkuus kolkuttaa ovella. Sivuosiin ja Hollywoodin epämääräisempiin genre-elokuviin valunut Oldman muistuttaa lahjakkuudestaan roolissa, josta puuttuu hänen aiempien bravuuriensa vimma ja aggressio. Smiley on mies, jota ei muistaisi hänet kadulla kohdattuaan, kuten kirjailija itse on kuvaillut. Oldman luo samaan aikaan sekä mitättömäksi luhistuneen että kiinnostavan piilokarismaattisen hahmon, jollaisia näkee valkokankaalla harvoin.

Ennen kaikkea Tinker. Tailer, Soldier, Spy on ahdistavan surumielinen elokuva. Se kertoo MI6-tiedustelupalvelulle elämänsä antaneista miehistä, joiden uhrauksesta tekee kauhistuttavasti suuremman se raadollinen tosiasia, että joku ryhmästä on petturi. Kaikki muuttuu paskaksi.

Ystävät hämärän jälkeen -elokuvalla Ruotsista ponnistanut (eikä tule unohtaa Haku päällä Tallinnassa -komediaa sekä liki eeppisiin mittoihin kasvavaa Ruskean neljää sävyä) Alfredson repäisee nyt tämän hetken suurten joukkoon. Näin hallittua, osaavaa ja katsojaan luottavaa melko ison rahan elokuvaa ei näe joka päivä, eikä joka festivaalilla.

Rahoitus löytyi Ranskasta. Brittiläinen Working Title, joka on yleensä tehnyt isommissa tuotannoissaan yhteistyötä Hollywoodin Universal-studion kanssa, joutui poikkeuksellisesti hakemaan kumppania muualta, kun tämä stoori ei amerikkalaisia massiveijareita sytyttänyt.

Juu, ymmärrän, miksei glamouriton vakoojatrilleri kiinnostanut. Mutta vähänkö pomoja Universalilla harmittaa, kun siitä tulee menestys ja Oscar-kuviot selkenevät. Illalla nähdään, mitä Darren Aronofskyn johtama tuomaristo Alfredsonin elokuvasta piti – Michael Fassbender saanee parhaan näyttelijän palkinnon Shamesta, mutta ei tämä tunnustuksetta jää.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

”Illalla nähdään, mitä Darren Aronofskyn johtama tuomaristo Alfredsonin elokuvasta piti – Michael Fassbender saanee parhaan näyttelijän palkinnon Shamesta, mutta ei tämä tunnustuksetta jää.”

Väärin meni veikkaus, siis tuon Tinker Tailor Soldier Spyn osalta. Fassbender palkinnon sai.

Vaikuttaa siltä että tuomaristo halusi palkita vähemmälle huomiolle muuten jääviä elokuvia.

Venetsialainen lukkari: Tuomaristolla oli tosiaan vakavamielisin ja globaalein vaihde päällä, ja hyvä niin. Palkitut ansaitsivat huomionsa. Silti moni on eri mieltä siitä, menivätkö leijonat ja muut oikeisiin osoitteisiin. Palkintojenjakoa seuranneessa pressihuoneessa italialaiset buuailivat kovaa muutamille tuomariston ratkaisuille.