Venetsia 2010: Sofia Coppolan uusi hotellielokuva Somewhere on kaunis, muttei mestariteos

Sofia Coppolan neljännessä pitkässä elokuvassa on uusi teema, mutta muuten tutut ainekset: hotellimiljöö, päähenkilöiden riepottelu vieraassa maassa ja kulttuurissa, julkisen elämän kiroukset. Vaan mikäs siinä, Lost in Translation on loistava elokuva.

Somewhere ei ole aivan samaa tasoa, mutta odottiko joku moista?

Stephen Dorff näyttelee rocktähtimäistä, loputtomaan juhlimiseen eksynyttä näyttelijää, joka alkaa menettää otteensa. 11-vuotias tytär (Elle Fanning) muistuttaa kuitenkin siitä, mikä on oikeasti tärkeää.

Suurin osa Somewheresta sijoittuu Los Angelesin kuuluisaan Chateau Marmont -hotelliin, mutta välillä käydään Italiassa.

Bryan Ferry laulaa taas ja tunnelma on haikea. Somewhere on ehdottomasti hyvä elokuva, mutta ennen kaikkea se herättää uteliaisuutta Coppolan seuraavaa teosta kohtaan: nämä kuviot on nyt kaluttu ihan loppuun, on pakko uudistua.

Kirjoitin Coppolan lehdistötilaisuudesta ja elokuvan vanhemmuusteemasta jutun STT:lle.

Elokuvan Italia-jaksosta tuli mieleen Fellinin paras elokuva Toby Dammit ja sitä kautta Sofian isoveljen Romanin ainoa oma ohjaus, hurmaava CQ.

Kysyin aiheesta Sofialta. Hän sanoi, että Roman oli käsikirjoituksen luettuaan käskenyt siskoaan katsomaan Toby Dammitin. No ei ihme – kun Dorffin näyttelemää Johnny Marcoa pyöritellään Milanossa, meno on yhtä pyörryttävää kuin Terence Stampin kohtalokas Italian-matka Fellinin loistavassa lyhytelokuvassa – Nino Rotan musiikki alkaa soida jo korvissa. No, tämä reissu päättyy onnellisemmin.