Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Venäjän elokuvamoguli numero 1, Vladimir Putin

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 16.12.2008 23:30

Hesarissa oli juttu, jonka mukaan Vladimir Putin on napannut Venäjän elokuvateollisuuden ”henkilökohtaiseen valvontaansa”. No julkisen rahoituksen osalta tämä ei ole mikään uutinen.

Hesarin juttu löytyy täältä.

Alkuperäinen juttu löytyi Varietyn sivuilta. Siinä todetaan, että Putin johtaa nyt hallituksen elokuvalautakuntaa, joka pyrkii parantamaan julkisen rahoituksen tuottavuutta ja venäläisen elokuvan näkyvyyttä kotona ja maailmalla.

Venäjällä on jo pitkään jaettu vuosittain kymmeniä miljoonia dollareita tukea elokuvahankkeille. Osa tulee valtion kassasta, osa television pääkanavilta, jotka ovat visusti hallituksen käsissä. Rahaa saavat elokuvat, joissa nationalistisia teemoja käsitellään hallitusta miellyttävällä otteella. Historialliset spektaakkelit ovat erityisen oivallisia. Myös kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin piisaa joskus huomattavia summia, jos käsikirjoitus on oikeanlainen. Jos elokuva ei täytä näitä kriteereitä, se pitää tehdä yksityisellä rahalla.

Monet valtion siunaamat elokuvat ovat myös huippusuosittuja – ja vain Venäjällä. Jopa suurin osa maan katsotuimmista elokuvista on tehty hallituksen huomassa. Maan ulkopuolella ne näyttäytyvät melko käsittämättöminä. Ne on suunnattu ennen kaikkea juuri tämän päivän venäläisille, eivätkä teemat tai vitsit aukene tuon kulttuurin ulkopuolella. Maailmalla menestyneet ja taiteellisesti ansiokkaat uudet venäläiselokuvat ovat lähes poikkeuksetta yksityisen rahan tuotantoja.

Haastattelin Markus Seliniä marraskuun alussa Mannerheim-elokuvan venäläisestä rahoituksesta. Ainakaan tuolloin ei elokuvassa ollut lainkaan venäläisrahaa. Selin totesi, että muutama vuosi sitten venäläiset virkamiehet totesivat, että nyt olisi juuri oikea aika tehdä Mannerheim ja siihen irtoaisi rahaakin. Hieman myöhemmin ääni kellossa oli muuttunut: enää ei ollutkaan oikea aika tälle elokuvalle, mutta sanottiin, että kohta taas voisi olla. Missään vaiheessa ei Selinin mukaan kuitenkaan osoitettu, oliko käsikirjoituksessa jotain sellaista, mikä ei miellyttänyt tai erityisesti miellytti asiasta päättäviä.

Nationalismi
kukkii Suomessakin

Mannerheimistä tuli mieleeni, että kyllähän myös Suomessa vallitsee hieman samantapainen nationalismia syleilevä kotimainen elokuvakulttuuri kuin valtiojohtoisesti Venäjällä. Meillä tosin asia ei liity lainkaan julkiseen rahoitukseen.

Suomessa kansa on se, joka pitää huolen nimenomaan isänmaallisten aiheiden runsaudesta valkokankaalla. Esimerkkeinä nyt vaikka lukuisat viime vuosien sotaelokuvat, Mannerheim, josta tulee Suomen historian kallein elokuva sekä Timo KoivusalonTäällä Pohjantähden alla, joka on valmistuessaan kaikkien aikojen toiseksi kallein suomalaiselokuva.

Jos elokuvatuottaja haluaa pelata täällä varman päälle, ei kun Suomi-konepistoolit jakoon tai käsikirjoituksen teemaksi kansakunnan kohtalonvuodet, niin rahoittajat nyökyttelevät iloisesti: näillä eväin lähtee euro poikimaan.

Kaikki Kuvien takaa -blogin merkinnät löydät täältä

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Ei siis venäläinen tyyli kauheasti siis eroa Amerikasta jossa armeija ja hallitus tukee sotafilmejä.

Onhan suomalainen elokuva muutenkin aika nationalistista patsastelua. Suurmiehiä, ”tärkeitä” aiheita ja sotaelokuvia. Tämän tyyppisiä elokuvia yhdistää se, että niillä ei ole mitään sanottavaa. Ne jäävät liian usein pelkäksi pinnalliseksi historian kirjojen apinoinniksi.

Suomen valtio voisi todellakin alkaa sponssaamaan elokuvaa Huomattavasti avokätisemmin ottamalla vaikka mallia muista pohjoismaista. Vaikka kotimainen elokuva onkin usein naurettavan patrioottista ja nostalgista, en siltikään toivoisi tänne ns. Venäjän mallia.

Näitä luetaan juuri nyt