Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Vaiettu Spede-elokuva: miksi Naisen logiikka tehtiin, mutta haudattiin syvälle

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 19.7.2011 17:11

”Vaiettu Spede-leffa löytyi”, Ilta-Sanomat lööpitti viikonloppuna ja jatkoi aiheesta tänään. Vuonna 1999 ensi-iltansa saanut ja sen jälkeen esittämätön Naisen logiikka oli häpeällinen tapaus Pasasen uralla. Hän itsekin halusi vaieta siitä.

Aivan 1990-luvun alussa Spede sai Elokuvasäätiöltä tukea Naisen logiikka -nimistä elokuvaa varten. Keskipisteessä olisi ollut Hannele Laurin näyttelemän höhlän naisen ja Pasasen itsensä esittämän miehen suhde, jonka sujuvuutta ensinmainitun merkilliset päättelyketjut ja ylimielisyys rasittavat. Niinhän se meni tv-sketseissäkin, tosin jo vuosia aiemmin.

Leffanteko jäi kuitenkin alkuvaiheissaan kesken. Tänään Ilta-Sanomissa Riitta Väisänen muistelee, että Simo Salmisen selkävaivojen vuoksi.

Vuosia myöhemmin Pasasen firmassa valkeni, että tukirahat, 1,1 miljoonaa markkaa joudutaan kohta maksamaan takaisin, jos elokuva ei valmistu.

Reippaana miehenä Pasanen päätti, ettei lähde pulittamaan mitään takaisin. Porukkaa koottiin kasaan muutamaksi kuvauspäiväksi ja videokamera kävi.

”Ei ollut minkäänlaista käsikirjoitusta ja juonen käänteet puuttuivat”, Hannele Lauri kuvaili Ilta-Sanomille.

Lopputulokselle saatiin pituutta 70 minuuttia ja 11 sekuntia – se oli juuri ja juuri ”pitkä elokuva”, kun alaraja on Elokuvasäätiön säännöstössä 70 minuuttia. Sitten tämä viiden näyttelijän räpellys piti vielä laittaa leffateatteriin, kaupalliseen levitykseen, kun sitäkin Elokuvasäätiö vaati.

Naisen logiikkaa ei markkinoitu, julistettakaan ei tehty. Tarkoitus oli vain täyttää Elokuvasäätiön ehdot. Tuskin tuo 15 vuotta vanhaan sketsiin pohjautuva elokuva olisi kauheasti katsojia muutenkaan saanut vuonna 1999.

Väisänen kertoi tänään Pertin käskeneen, etteivät näyttelijätkään saa mennä katsomaan sitä: ”enkä sitten kehdannut mennä.”

Elokuvan näki katsojatilastojen mukaan 304 ihmistä. Sitä ei koskaan julkaistu videolla eikä dvd:llä, eikä sitä ole esitetty televisiossa. Se oli tarkoitus – elokuvaahan ei tehty ihmisten katsottavaksi, vaan jottei tarvitsisi maksaa laskua.

”Saamansa tuen takia Pertti joutui pakon edessä tekemään sen valmiiksi”, Lauri toteaa Ilta-Sanomille, mutta eihän sitä pakko olisi ollut tehdä.

Spedelle tapaus oli nolo – hän oli vuosikausia valittanut, kun ei saa viihteelleen Elokuvasäätiön tukea, ja kun sai, hän tyri itse ja teki lopulta tällaisen epäelokuvan, joka oli kuin keskisormen näyttö Säätiölle. Kukaan muu ei ole tiettävästi moista manööveria Säätiön tuilla tehnyt.

Nyt elokuvan oikeudet ovat kaupan – se ei ole MTV3:n omaisuutta, toisin kuin muu Spede-viihde. ”Tätä Maikkari ei jostain syystä ole halunnut”, kommentoi konkurssipesän lakimies Naisen logiikkaa Ilta-Sanomissa. Jostain syystä!

Tässäpä saumaa rohkealle bisnesosaajalle.

Tai sitten ei.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Varsinainen luuranko Speden kaapista. Surkuhupaisaa tässä on myös se, että Elokuvasäätiö nielaisi tällaisen lume-elokuvan, ja tukirahat jäivät Kankkulan kaivoon, tai tarkemmin Speden yhtiölle.

Miksi Speden urasta ei ole vielä tehty elokuvaa? Veskukin on jo saanut omansa. Eikös Selin tai Kouvusalo innostu aiheesta? Ja miksi ei?

kyseessä on avustuspetos ja rahat tulee periä takaisin kuolinpesältä

Spedelle patsas heti jonnekin hienolle paikalle!

Hietaniemen taiteilijakukkulallahan tämä taiteilija jo lepääkin…

Spede kiitteli eräässä juhlaohjelmasketsissä onnittelemaan saapuvaa Elokuvasäätiön edustajaa (proxyna Hannele Lauri) siitä, ettei koskaan saanut säätiöltä tukea, koska silloin joutui tekemään elokuvia joita ihmiset oikeasti kävivät katsomassa.

Noh, tyypillisen spedemäisesti sitten kun sitä tukea sai, saattoi tehdä filmin jota kukaan ei katsonut.

Ei tämä episodi Spedelle mikään häpeä ole, pikemminkin yksi umpikieron savolaishuumorin kruunu lisää.

Lällä: ”304 katsojaa. Kuka tunnustaa?”

Harmittaa niin vietävästi, etten ymmärtänyt mennä katsomaan aikanaan. Eihän silloin arvannut, että ihan näin kävisi.

Rönttä-Köllönen: Tuli itselleni tuo sama sketsi mieleen tätä lukiessani. On todella humoristista, että sen ainoan kerran kun Spede sai tukea, hän teki elokuvan, jota kukaan ei käynyt katsomassa. Huvittaa myös tuo tuen suuruus: 1,1 miljoonaa markkaa myönnettiin elokuvalle, jonka tekemiseen tai markkinoimiseen ei varmaankaan kulunut edes murto-osaa siitä.

Elokuva olisi mielenkiintoista nähdä ihan vain sen kulttuuriarvon vuoksi. Oikeasti, mikä muu elokuva on kiteyttänyt syntytarinaansa yhtä hyvin sen, mikä Suomen elokuvamaailmassa kusee? Kun elokuva saa Elokuvasäätiön tukea, ei menestymisellä ole mitään väliä, sillä näyttelijät, ohjaajat ja tuottajat ovat jo tuolloin omillaan tukirahojen turvin. Ainakin näin olen ymmärtänyt asiasta luettuani ja keskusteluani elokuva-alalla pyörivien tuttavien kanssa. Kertokaa ihmeessä, jos on muita näkemyksiä. Kinnusenkin näkemys asiasta olisi mukava kuulla, ehkäpä tulevan kirjoituksen aiheena.

Elokuvasäätiön toiminta on yli kymmenessä vuodessa muuttunut tarkemmaksi ja vaativammaksi. Tuollainen vedätys ei enää mene läpi, koska toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti suurennuslasilla.

Jokuvaan:
Teoriasi ei pidä paikkaansa. Suurin osa nykyisistä elokuvista sisältää vähintään tuottajan riskin. Tällöin tavoitellaan tiettyä yleisömäärää, jotta elokuva ei jäisi tappiolle. Tämän riskin minimoimisen lisäksi elokuvan kassa- ja festivaalimenestys vaikuttaa siihen saavatko tekijät tukea seuraavaan elokuvaansa.

”Spedeily” ei ole alalla millään tavalla vallitseva toimintamalli. Ala on tätä nykyä ammattimainen ja itseään varjeleva. Itseään varjelevalla tarkoitan alan pyrkivän putsaamaan pelistä pois huijarit ja likaiset tekijät. Poikkeuksia löytyy, mutta niitä on vähän.

Oikeastaan alan suurin huolenaihe on ajoittainen harjoittelijoiden hyväksikäyttö. Siitä koetaan kuitenkin huonoa omaatuntoa ja tilannetta pyritään parantamaan.

Kumma muuten, että juuri tämäntapaiset ei kovin ajankohtaiset ”uutiset” aiheuttavat kovin paljon keskustelua. Varmaan tämä elokuva n. 30 vuoden päästä nousee arvoon arvaamattomaan, silloisena ajankuvana, ja kun siihen on kertynyt hivenen lisää etäisyyttä ; )

Alalla: Kiitos kommentistasi. Kerroin yllä vain sen, mitä olen kuullut eli minulla ei ole kokemuksia alasta. Tuttavani alalla ovat arvostelleet rankasti tätä järjestelmää, jonka takia tukea saa, jos palkkaa tietyt näyttelijät ja käsikirjoittajat listoilta, ja tuen suuruus näkyy suoraan siinä, ettei vähäinen katsojamäärä haittaa tekijöitä. Tämä ei tietenkään päde kaikkiin elokuvantekijöihin Suomessa, eikä saatu tuki välttämättä ole pelkkää elokuvasäätiön tukea.

Toivottavasti tuo julkaistaan joskus dvd:lä, tai tulisi edes telkkarissa…Kyllä tuon leffan ihan mielenkiinnolla katsoisi.

Näitä luetaan juuri nyt