Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Uneton 48-kilpailu: instant-elokuvaa suurella tunteella

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 22.6.2010 10:01

Muutama viikko sitten minulla oli kunnia toimia Uneton48 -kilpailun tuomaristossa. Tehtävä oli opettavainen ja oikein hauska.

Uneton48 -kilpailussa tehdään lyhytelokuva 48 tunnissa. Sisältöön liittyy muutamia sääntöjä, joilla aikarajoitusta kontrolloidaan (teokselle määrätään genre, jota voi soveltaa vapaasti, sekä yksi pakollinen repliikki; näin kukaan ei pääse tekemään leffaansa etukäteen, ja toki reunaehdot testaavat luovuuttakin).

Elokuvien taso oli yllättävän hyvä, niin teknisesti – tekijöiden joukossa oli sekä ammattilaisia että amatöörejä – kuin sisällöllisestikin. Parhaista elokuvista ei tuota aikarajoitusta olisi voinut arvata.

Tuomaristo, johon kuuluivat Johanna Vuoksenmaa, Tiina Lymi, Dome Karukoski ja allekirjoittanut, valitsi finaaliin kymmenen elokuvaa.

Niistä suuri yleisö äänesti parhaaksi ninjakomedian Perheyritys.

Se oli hauska, ja sydämellä tehty.

Ehkä kaikkein parasta kilpailun elokuvissa (joita me juryssa katsoimme kokonaisen sunnuntaipäivän aamusta melkein iltaan, ja keskustelimme valinnoista vielä tuntikaupalla) oli juuri tunteen palo. Nämä elokuvat oli tehty, niiden eteen oli hikoiltu, koska tekeminen on kivaa. Ilo välittyy, samoin inspiraatio.

Suoraan sanottuna näiden pääasiassa harrastelijoiden tekemien ja siksi pakottomien lyhärien katsominen Uneton48 -tuomaristossa oli kunnon piristysruiske Cannesin toukokuisten elokuvajuhlien vaisun ja vähän kylmäkiskoisen annin jälkeen. Tiedätte varmaan, mitä tarkoitan.

Ja kuinka monimuotoisia teokset olivat: katsokaa vaikka 1000 auringon kirkkaus, Kuori ja Vaara uhkaa. Kaikki mainioita, kaikki aivan eri tyyleillä ja eri lähtökohdista tehtyjä.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Kilpailuun osallistuneen silmissä juuri hauskuus ja rentous olivat ne tekijät, joiden ansiosta kilpailutöistä tuli hauska fiilis silloinkin, kun elokuvien taso sinällään horjui. Hyvä, jos tekemisen meininki on välittynyt tuomaristollekin.

Tuoreeltaan kilpailun jälkeen kirjoitin tällaisen:
http://monadifilmi.wordpress.com/2010/05/26/uneton-48-vapauttaa-elokuvantekijan-ahdistuksesta/

Jutun pointtina on lähinnä se, että elokuvaideoita on tavattoman helppo jäädä suunnittelemaan ja hieromaan vuosikausiksi, ja Unettoman autuus on siinä kuinka se repii tekijät niskaperseotteella sorvin ääreen. Tällä hetkellä joukkueemme kehittelee jo ajatusta kilpailutyöhömme löyhästi perustuvan pitkän elokuvan tekemisestä.

Äideistä parhaimmat: http://www.youtube.com/watch?v=e670IFLoM_g

Äideistä parhaimmat oli aivan loistava pätkä! Siitä haluaisin todellakin nähdä pitkän elokuvan, aiheessa tuntui olevan enemmän kuin seitsemään minuuttiin mahtui.

Hillitön tuo Äideistä parhain, se olisi saanut voittaa, jossei muuten niin Psykon juhlavuoden kunniaksi.

Näitä luetaan juuri nyt