Uneton 48-kilpailu: instant-elokuvaa suurella tunteella

Muutama viikko sitten minulla oli kunnia toimia Uneton48 -kilpailun tuomaristossa. Tehtävä oli opettavainen ja oikein hauska.

Uneton48 -kilpailussa tehdään lyhytelokuva 48 tunnissa. Sisältöön liittyy muutamia sääntöjä, joilla aikarajoitusta kontrolloidaan (teokselle määrätään genre, jota voi soveltaa vapaasti, sekä yksi pakollinen repliikki; näin kukaan ei pääse tekemään leffaansa etukäteen, ja toki reunaehdot testaavat luovuuttakin).

Elokuvien taso oli yllättävän hyvä, niin teknisesti – tekijöiden joukossa oli sekä ammattilaisia että amatöörejä – kuin sisällöllisestikin. Parhaista elokuvista ei tuota aikarajoitusta olisi voinut arvata.

Tuomaristo, johon kuuluivat Johanna Vuoksenmaa, Tiina Lymi, Dome Karukoski ja allekirjoittanut, valitsi finaaliin kymmenen elokuvaa.

Niistä suuri yleisö äänesti parhaaksi ninjakomedian Perheyritys.

Se oli hauska, ja sydämellä tehty.

Ehkä kaikkein parasta kilpailun elokuvissa (joita me juryssa katsoimme kokonaisen sunnuntaipäivän aamusta melkein iltaan, ja keskustelimme valinnoista vielä tuntikaupalla) oli juuri tunteen palo. Nämä elokuvat oli tehty, niiden eteen oli hikoiltu, koska tekeminen on kivaa. Ilo välittyy, samoin inspiraatio.

Suoraan sanottuna näiden pääasiassa harrastelijoiden tekemien ja siksi pakottomien lyhärien katsominen Uneton48 -tuomaristossa oli kunnon piristysruiske Cannesin toukokuisten elokuvajuhlien vaisun ja vähän kylmäkiskoisen annin jälkeen. Tiedätte varmaan, mitä tarkoitan.

Ja kuinka monimuotoisia teokset olivat: katsokaa vaikka 1000 auringon kirkkaus, Kuori ja Vaara uhkaa. Kaikki mainioita, kaikki aivan eri tyyleillä ja eri lähtökohdista tehtyjä.