Tuntemattoman sotilaan häilyvistä Oscar-mahdollisuuksista
Tuntemattoman sotilaan katsojamäärä Suomessa on huikea, sanan täydessä merkityksessä ilmiömäinen. Teknisesti elokuva on erittäin komea suoritus.
Suomesta katsottuna elokuva näyttää valtavalta.
On silti jo sangen epätodennäköistä, että sitä valittaisiin Suomen ehdokkaaksi ulkomaisen elokuvan Oscar-kategoriaan. V-P Lehtonen avaa asiaa Helsingin Sanomien kolumnissaan.
Kerrataanpa. Keskeiset Jussit menivät toisaalle, pääasiassa Ikitielle – ja niistä äänestettiin jo ennen maaliskuisia Ylen paljastuksia Aku Louhimiehen toimintatavoista. Nyt Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnonkin Suomen ehdokkaaksi valittiin toinen elokuva, Armomurhaaja.
Näiden tunnustusten muualle menon ohella myös tänään julkistetun Euroopan elokuva-akatemian vuoden parhaat -valikoiman 49 nimikkeen joukosta puuttuu Tuntematon sotilas. (EFA:n listalla, jonka aikaskaala on kesäkuu 2017 – toukokuu 2018, ei ikävä kyllä ole yhtään suomalaiselokuvaa.)
Eläisimmepä samanaikaisesti kahdessa maailmassa, niin tietäisimme, olisiko Tuntemattomalla sotilaalla mahdollisuuksia Oscareissa.
Toki pitäisi lillua aika monessa eri maailmankaikkeudessa, jotta eri vaihtoehdot selviäisivät – ainakin myös sellaisessa, jossa Louhimies ei olisi koko uransa ajan nöyryyttänyt näyttelijöitä, ja toisaalta tässä, jossa elämme.
Joka tapauksessa Hollywoodin ja media-alan tuntemukseni perusteella uskon itse sataprosenttisesti, että tässä meidän banaalissa todellisuudessamme Tuntemattoman sotilaan tie Oscareihin katkeaisi välittömästi sen jälkeen, kun sen kampanjointi Kaliforniassa alkaisi.
Toistaiseksi hiiskaustakaan ei kuulu, koska Tuntematon sotilas ei vielä ole olemassa amerikkalaisen elokuvabisneksen julkisessa keskustelussa ja bisnessfäärissä, vaikka siitä joitain näytöksiä on toki Los Angelesissa järjestetty. (Eikä se kyllä ole kummemmin esillä Euroopassakaan, kuten EFA:n lista osoitti.) Heti sen jälkeen, kun Tuntemattomasta sotilaasta tulisi todellinen asia, jota markkinoidaan ja jonka puolesta Yhdysvalloissa kampanjoidaan, joku Hollywoodin ja kansainvälisen elokuvateollisuuden julkaisuista – niitä ovat Variety, Deadline, Hollywood Reporter ja Screen – tekisi jutun niistä asioista, joista Yle maaliskuussa kertoi.
Ja pam, se olisi sitten siinä, ainakin Tuntemattoman sotilaan palkintomenestyksen osalta, ehkä isomminkin.
Miksi? Tässäpä yksi esimerkki tilanteen herkkyydestä. Uusimman Rocky-elokuvan Creed II:n ohjaaja sai joulukuussa 2017 kenkää, kun 25 vuotta vanha seksuaalirikossyytös tuli julki vähän ennen kuvausten alkua. Ohjaaja vaihdettiin oitis.
Kuka oli syrjään siirretty ohjaaja? Sylvester Stallone. Sama mies, joka loi Rockyn, joka kirjoitti Creed II:n itse ja joka on myös yksi elokuvan tuottajista. Keissi (joka on esitutkinnassa) teki Stallonesta, Hollywoodin legendasta persona non gratan, vaikka hän ilmoitti syytöksen olevan absurdi.
Louhimiestä kohtaan esitetyt syytökset ovat erilaisia – kyse ei ole rikoksista – mutta niin on hänen asemansakin.
Mitä tarkoittaisi se, että ohjaaja tulisi Hollywoodin parrasvaloihin kaukaisesta maasta ja toisi tullessaan paitsi näyttävän kansallisen sotaelokuvan, myös nöyryytyssyytöksiä – myös seksuaalissävyisiä – yli kymmeneltä tuon maan tunnustetuimpiin kuuluvalta näyttelijältä?
Ei ehkä ihan tähtisateen paikka, ja juhlinnastahan Oscareissa on sangen pitkälti kyse.
En siis ole kateellinen heille, jotka pian valitsevat Suomen ehdokkaan seuraavaan Oscar-skabaan. Toistaiseksi Tuntemattoman sotilaan mahdollisuudet toki ovat Schrödingerin kissa, samaan aikaan ehjät ja peruuttamattomasti hajalla.
Sama problematiikka koskee toki muutakin kansainvälistä näkyvyyttä kuin Oscareita. Toistaiseksi Tuntematonta ei ole levitetty Pohjoismaiden ulkopuolella levitetty kuin muutamissa Itä-Euroopan maissa – ja Pohjoismaidenkin markkinointikampanjat käytiin hyvissä ajoin ennen maaliskuuta.
Muokattu 21.8. klo 17.54: lisätty tiedot Itä-Euroopan maiden levityksistä.