Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Toinen jalka haudasta floppasi

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 30.3.2009 15:35

Tahdon asia -sarjan ohjaajan Johanna Vuoksenmaan uusi elokuva ei vedä katsojia – eikä se ole ihme.

Toinen jalka haudasta tuli ensi-iltaan perjantaina 20.3. Ensimmäisenä viikonloppuna sitä uskaltautui katsomaan kolme tuhatta suomalaista. He eivät ilmeisesti kertoneet näkemästään kovin innokkaasti ystävilleen, sillä kymmenen esityspäivän jälkeen katsojia oli kertynyt alle 9000.

Nuo ovat kurjia lukuja elokuvalle, jota levitetään 35 kopiolla, eli jolle odotettiin merkittävästi parempaa menestystä – ehkä lähemmäs sataatuhatta katsojaa. Johanna Vuoksenmaan mainio esikoispitkä Nousukausi oli vuoden 2003 katsotuimpia kotimaisia, ja hänen ohjaamansa sarjat Tahdon asia ja Harvoin tarjolla ovat viime vuosien suurimpia televisiomenestyksiä.

Nykyisen tulos tai ulos -meiningin aikana Toinen jalka haudasta kadonnee valkokankailta reilussa kuukaudessa.

On tietysti vaikea saada ihmiset katsomaan elokuvaa, jonka päähenkilö on kuolemansairas. Etenkin kun elokuva on silti komedia. Enpä keksi juuri painajaismaisempaa markkinoitavaa.

Tyrmäävä kokemus

Jos levitysyhtiö onkin laskenut suosio-odotukset yläkanttiin, on varsinainen virhearviointi tapahtunut elokuva tehdessä. Toinen jalka haudassa on iso pettymys.

Ensimmäinen tunti on tavallisista ihmisistä kertovaa, melko realistista komediaa Vuoksenmaa-tyyliin, mutta energiaa on vähemmän kuin Nousukaudessa. Ote on sitäkin kevyempi, jopa pelleilevä. Eikä nuhjaantuneessa parisuhdekuviossa ole samaa tuttuutta kuin Tahdon asian sympaattisesti mokailevissa ihmisissä.

Kun kaksi kolmasosaa tarinasta on takana, matto tempaistaan katsojan alta yllätyskäänteellä, joka rikkoi ainakin oman, muutenkin heikoilla kantimilla olleen tunnesiteeni päähenkilöihin. Juttu alkoi tuntua tekemällä tehdyltä ja katsominen kestävyysurheilulta.

Toinen jalka haudasta

Loppuratkaisun riuhtaisut olivat kuin valkokangas näyttäisi keskisormea. Tähänkö se jäi? Haloo? Oletteko tosissanne?

Joissain arvosteluissa on sanottu, että kuolema on ihailtavan rohkea aihevalinta viihde-elokuvaan – ikään kuin tällainen rohkeus olisi itseisarvo. Mielestäni se on vain uhkarohkeutta. Eikä riskin ottaminen kantanut hedelmää.

Tekijäporukka on taitava ja olen varma, että he onnistuvat seuraavissa elokuvissaan paremmin. Mutta jotenkin sitä vain jää miettimään, että kuka on ajatellut päähenkilön kuolemasta ja harhoista kertovan kevyen komedian voivan menestyä yhtään tätä paremmin?

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Virhe tekstissä: Harvoin tarjolla oli Veikko Aaltosen ohjaama sarja.

Kaikki muu tuossa kirjoituksessa pitää paikkansa sataprosenttisesti.