Blogit

Elokuvakriitikko Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Teoston hölmö tutkimus yksityisestä kopioinnista: hyvitysmaksulla ohuet perusteet

Blogit Kuvien takaa 1.8.2012 11:47
Kalle Kinnunen
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Teoston hyvitysmaksuyksikkö teetättää ja suunnittelee itse tutkimukset, joiden perusteella sillä on lainvoimainen oikeus rahastaa kuluttajia. Petteri Järvinen on blogissaan ytimekkäästi analysoinut uusinta tutkimusta. Tutkimus vaikuttaa aivan älyvapaalta. Kovalevyjä, muistitikkuja ynnä muita tallennusvälineitä koskevan hyvitysmaksun pääperusteena vaikuttaisikin nyt olevan ajansiirto – se, että kansalaiset pistävät digiboksin muistiin tv-ohjelmia, jotka katsotaan myöhemmin.

Järvinen:

”Ensinnäkin tutkimus on vinkeä, koska siinä kysytään joka vuosi eri asioita. Tästä syystä mitään trendejä ei voi päätellä. Ei voi tietää, onko kopiointi tai sen haitallisuus kasvanut vai vähentynyt, koska luvut eivät ole vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Tämä on joko tahallista hämäystä tai yksinkertaista osaamattomuutta.”

Teosto (pdf):

”Tutkimuksen päätavoitteena oli arvioida Suomessa tapahtuvan laillisen yksityisen kopioinnin määrää. Yksityisen kopioinnin kokonaismäärä vuositasolla on tutkimuksen mukaan noin 548-678 miljoonaa kappaletta musiikki- ja videotiedostoja vuodessa. Muut lähteet, kuten verkkokaupasta ostetut ja laittomasti ladatut kopiot mukaan luettuna kopioinnin kokonaismäärä oli yli 1,7 miljardia tiedostoa vuodessa. Televisiosta tallennettujen ohjelmien, sarjojen ja elokuvien osuus kokonaisarviosta on yli 50%.”

Tuossa siis jo tv-tallennusten osuus kopioinnista: 50 prosenttia.

Tutkimuksen (pdf) sivulla 26 kuitenkin on vielä korkeampi luku tallennetun videosisällön osalta: 69 prosenttia on televisiosta. Järvinen:

”Kiintoisaa on, että ”yksittäisten tallennustapahtumien määrä vuositasolla on n. 180 miljoonaa, josta 80 % on videotallennuksia”. Kyse on siis tv-nauhoituksista eli ajansiirrosta. Siinä ei synny edes teoreettista tulonmenetystä, joten sen ei pitäisi myöskään oikeuttaa hyvitysmaksun keräämiseen. Yleisin videotallennuksen lähde on (tietenkin) TV-lähetys (69 %).”

Tutkimus on kaikin puolin sekava ja siitä ei voi tehdä johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen.

(Älytöntä on sekin, että tällainen tutkimus tehdään puhelimitse. Vastaaja siis joko tunnustaa laittoman kopioinnin eli rikoksen tai ei. Suurin osa laitonta kopiointia harrastavista vastaajista lienee kyllin fiksuja kieltämään asian. Osa ymmärtämättömyyttään myöntää sen. Sitten saadaan piratismistakin tuloksia, joilla ei ole merkitystä.)

Kirjoitin viime joulukuussa tunteita herättävästä aiheesta, järjettömistä pyrkimyksistä ulottaa hyvitysmaksu esimerkiksi kännyköihin.

Nyt Teosto pääsi otsikoimaan hyvin levinneen tiedotteensa raflaavasti ”Joka kolmas suomalainen kopioi musiikkia tai videoita”, kun tutkimus lähinnä todisti – kuten Järvinen tiivistää – että ihmiset käyttävät digibokseja (ja vastaavia laitteita) televisio-ohjelmien ajansiirtoon.

Kiva tutkimus, Teosto. Tässähän ammutte omaan – tai siis edustamanne tahon, suomalaisten säveltäjien ja musiikintekijöiden jalkaan.