Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Television ja elokuvien käännökset ovat iso kulttuurikysymys: uhrina suomen kieli

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 27.10.2012 07:01

Yksi syy suomalaisten eurooppalaisittain erinomaiseen englannin kielen taitoon on tämä: meillä ei dubata aikuisten televisio-ohjelmia ja elokuvia. Moni oppii globaalin viihteen valtakielen, englannin, ainakin auttavasti kuin vahingossa. Hyvä! Toisaalta Suomen tekstityskulttuuri on maailman kärkeä. Vaikka puhuttua vierasta kieltä osaakin, hyvää tekstitystä on aina rennompaa lukea. Julkisuudessa käyty keskustelu MTV3:n ja Netflixin kääntäjistä ja käännöksistä ei siis ole pieni asia.

Kääntäjien joukkopako uhkaa MTV3:n ohjelmien tekstitystä, kertoi HS eilen.

Aiemmin on kerrottu Netflix-palvelun käännösten kyseenalaisista lähteistä ja joskus arveluttavasta laadusta.

AV-kääntäjät-blogissa oli viime viikolla mielenkiintoinen teksti Netflixiin liittyen:

”Sain tilaisuuden keskustella torstaina Netflixin käännösten tilaamisesta vastaavan Chief Product Officer Neil Huntin kanssa. Vaikka keskustelu käytiin hyvässä hengessä, Huntin kommentit ja käsitykset av-kääntämisestä osoittivat valitettavan selvästi, ettei Netflixillä ymmärretä, mitä av-käännösten luominen vaatii ja miten olennaiset tekstitykset ovat ei-englanninkieliselle yleisölle.”

Hunt määritteli kääntämisnopeuden tasolle, joka oli ammattilaisesta mahdoton.

”Hunt sanoikin suoraan, että laatu ei häntä kiinnosta. Huomautustani tv-tekstitysten vaikutuksesta suomalaislasten luku- ja kielitaitoon Hunt piti vitsinä, tai ainakin se sai hänet nauramaan ääneen.”

Niinpä: Hunt on vastuussa Netflixin osakkeenomistajille, ei Suomen kulttuurille.

Tästä tulee mieleen toinen tosiasia, jota ei kannata väheksyä.

On huvittavaa, että Aku Ankka -lehti on Suomessa käsittämättömän suosittu, yksi tärkeimmistä aikakauslehdistä myös aikuisten parissa. Mutta koska suosittu Aku Ankka on kieleltään tunnetusti laadukas, siinä on ripaus eräänlaista edutainmentiä. Viihteellä voi olla kouluttava vaikutus. Suositulla ajanvietteellä on vaikutusvaltaa, joka ei heti näy.

AV-kääntäjien blogissa todetaan, että kehno käännös ja kehno kieli eivät sinänsä näytä ongelmalta. Ne luovat itseään suuremman ongelman.

”Kiireessä tehdyn käännöksen tunnistaa levottomasta ajastuksesta, tiivistämisen puutteesta, värittömästä kielestä ja vieraan kielen kaltaisista rakenteista. Tavallinen katsoja ei välttämättä huonoa käännöstä huomaa, ainakaan jos siinä ei ole räikeitä käännösvirheitä. Hän kuvittelee, että elokuva on sekava ja puiseva, kun todellisuudessa vika on tekstityksissä.”

Television ja elokuvan kääntäminen on siis myös tiivistämisen taidetta. Pitkä repliikki selkeästi, mutta sävyn säilyttäen kahteen riviin – ei onnistu hetkessä.

On masentavaa ja ylimielistä, jos kielestä tingitään. Kieli on kulttuurin keskipisteessä. Ilman kielen hallintaa kommunikaatio ei toimi. Kuten Antti Helin kommentoi AV-kääntäjien blogissa: ”markkinavoimat kyllä jylläävät mielellään kaikki pienemmät kielet tieltään, olisihan se taloudellisempaa jos kaikki puhuisimme ja lukisimme pelkästään englantia. Bisnesmaailmassa tämä on jo arkipäivää.”

Huonoista käännöksistä seuraa huonompi kieli.

Suomalainen istuu keskimäärin kolme tuntia päivässä tv-ruudun ääressä ja pääkanavien ohjelmasta 60% on ulkomaista tuotantoa.

Kääntämisestä nyt raivolla tinkivän MTV3:n teknologiajohtaja Risto Koivulan mukaan (HS 9.10., juttu maksullisella puolella) kääntäminen ei kuulu yhtiön ydinliiketoimintoihin. Bisnesmielessä ei varmasti kuulukaan, käännöshän on vain piperrystä ruudun pohjalla. Valtaosa MTV Median ohjelmista on ulkomaisia.

Ensin käännetään halvalla, sitten koneella ja lopulta ei enää tarvitse kääntää, kun suomen kieltä ei enää ole.

Niin pitkä, imurit!

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Amatöörin tekemän tekstityksen tunnistaa helposti, kun on tottunut television laadukkaisiin tekstityksiin. Viime vuosina tosin en ole suomalaista televisiota juuri katsellut, joten tekstityksen laadusta ei ole enää hajua. Se on ilmeisesti laskenut, mitä netin perusteella ole vähän tekstityksiin suhtautumista olen seurannut.

Olen vuosien saatossa joutunut muutaman kerrran turvautumaan netin tekstitys”palveluihin” ja niistä paistaa amatööriys usein läpi. Tärkein vaikuttaa olevan, että käännetään kaikki mitä sanotaan ja täsmälleen miten se on sanottu, lainkaan tiivistämättä. Kuin robotti. Se tuottaa paljon luettavaa, jota ei ole erityisen notkeaa lukea, eikä se aina edes taivu ajatuksellisesti suomeksi. Silti nämä tekstityksen keräävät kehuja juuri tuon ”tarkan” kääntämisen vuoksi. Vastaava lienee tulevaisuutta televisiossakin, kun ihmiset tottuvat halvalla tehtyyn heikkenevään laatuun.

Kalle Kinnusen kirjoitus on täyttä asiaa. Yleisradiolla MTV:llä, tai millään muullakaan merkittävällä medialla Suomessa ei ole tarkoitus sivistää suomenkielisiä, vaan päinvastoin. Yli kolmekymmentä vuotta sitten kirjoitettiin maailmalta, että mitä enemmän kanavia ja kilpailua, sitä huonommaksi menee ohjelmataso. Hömppää ja väkivaltaa, joka kanavalla aamusta iltaan. Sen siitä saa kun koko Suomen median on ruotsinkielisten hallussa, eivät ne osaa. Kumma kyllä, Yleisradion ruotsinkielisellä puolella on laatua, mutta eivät osaa tehdä sitä suomenkieliselle puolelle. Olen ollut huomaavinani eri maakunnissa, ajaessani autolla, että kyseinen maakuntaradio ei aina kuulu kunnolla. Mutta ajat missä tahansa Suomessa, ruotsinkielinen kuuluu kirkkaasti, eikä siitä meinaa päästä eroon. Luulenko vain, vai onko joku muu tehnyt saman havainnon? Miten ne eri taajuuksien voimakkuudet määräytyvät?

Hurriradio mölöttää kirkkaan isoäänisesti ajaapa sitten kuinka syrjäisellä äärikepulaisella alueella Ryssänmaan rajalla. Maikkarille pitäisi asettaa saastevero sen väkivaltaa tursuavan ohjelmapolitiikan vuoksi. Parempi kun jätettäisiin kääntämättä ja parasta olisi jos vaikka ne inhotut persut saisivat aikaiseksi, että ohjelmista pitäisi olla yli puolet kotimaista tuotantoa, neljännes eu:sta ja loput muualta.

Suomessa on korkean laadun perinne elokuva- ja tv-käännöksissä. Kun THELMA JA LOUISE tuli ensi-iltaan, vitseille sai nauraa kaksi kertaa, ensin englanninkieliselle versiolle (Callie Khouri) ja sitten yhtä hyvälle suomennokselle (Eija Pokkinen). Televisiossakin on ollut huipputasoisia kääntäjiä, muistettakoon tässäkin Annikki Sunia (1941-2012). Annikki Sunin opettaja oli Regina Mörner eli Regina Linnanheimo, joka lopetettuaan elokuvanteon vuonna 1955 rupesi elokuva- ja sittemmin tv-kääntäjäksi. Hyvät kääntäjät ovat aarre, jota pitää vaalia, muu on itsetuhoista toimintaa.

No kääntäkää ruotsinkielinen käännös päälle niin taso paranee. Kyllähän suomenkieliset käännökset ovat myös hyviä kun pysytellään englannissa ja yleisellä tasolla.
Saksa ja ranska onkin sitten eri juttu. Varsinkin kun kyse on erikoissanastosta kuten talous ja sotaelokuvat.

Tykki ei ammu 100 kierrosta minuutissa (rounds per minute), merivoimissa captain on kommodori ja mehrwertssteuer ei ole ylellisyysvero jne.

Ei MTV:n omistajia kiinnosta laadukkaat ja oikeat kännökset. Neljännevuosittain pitää tietää tarkasti paljon rahaa on tulossa veroparatiiseihin.

Myös Rakkautta ja Anrakiaa elokuvafestivaali, jossa olet osana ohelmasuunnittelu ryhmää, teettää käännköksiään Broadcast Text Internationilla, jonka tytäryhtiölle nuo MTV3:n kääntäjät nyt siirrettiin. Ehkä voisit ehdottaa festivaalijohtajalle vaihdosta käännöstoimistoon, jotta hienot elokuvat saisivat myös laadukaat käännökset, joista on maksettu reilu hinta kääntäjillekin :)

Maggis taitaa tarkoittaa R&A:n dvd:itä kun varsinaisella festarillahan valtaosassa leffoja ei ole tekstityksiä. (Tekstitykset on vain siinä tapauksessa, että kyseinen leffa on tulossa normilevitykseenkin.)

Festareilla sitä huomaa karvaasti ettei se oma kielitaito välttämättä olekaan niin hyvä kuin kuvittelee kun joutuu seuraamaan esim. nopeaa slangia sisältävää dialogia vain korvakuulolta. Tulee kääntäjiä ikävä.

Väärässä kohtaa MTV3 säästää – luulevat vissiinkin ettei huomata.

Kuten Siru sanoi, R&A-festivaali ei esittämiinsä elokuviin suomenkielisiä käännöksiä osta. Mikäli festivaalilla esitetyssä elokuvassa on suomenkielinen tekstitys, se on kyseisen elokuvan maahantuontiyhtiön teettämä.

Ei tarkoitin ihan elokuvissa olevia tekstityksiä, vaikka niitä ei monia välttämättä olekaan suomeksi. Tosiaan muistan kuitenkin BTI:n oleva joidenkin näkemieni R&A elokuvien tekstitysten takana, mutta nyt muistankin jo silloin painaneeni meileeni, että elokuva oli cinema mondon. Mutta BTI mainitaan kyllä tuolla R&A kumppanien joukossa, tiedä sitten mitä se siellä tekee?

Tämä on sikäli tyypillinen keskustelu, että ei tarvittu monta viestiä, kun alkuperäinen aihe – MTV3:n käännöstoiminnan ulkoistaminen – unohtui. Asia kuin asia, jos kielestä puhutaan, joillekin päällimmäinen ongelma näyttää olevan ruotsin kieli. Se tuskin tässä käännöstyön ulkoistamisessa kuitenkaan suomen kieltä uhkaa.

Sata vuotta sitten Suomessa korostettiin oman kielen asemaa, käsittääkseni sivistyneistö ja myös talouselämän johto etupäässä. Nimiä suomalaistettiin ja lainasanojen tilalle kehitettiin suomenkielisiä vastineita. Nyt suomen kieltä siirretään sivuraiteelle sivistyneistö ja talouselämän johto etupäässä. Opetus ja tutkimus muutetaan englanninkieliseksi, jotta ei tule käännöskuluja, ja yritysten johto tapahtuu englanniksi, koska se on trendikästä. Toki yrityksissä kielen vaihdolla helpotetaan myös ulkomaalaisten osallistumista.

Suomen kielestä on tullut rasite, ja tätä menoa sille käy kuin Taalainmaan suomalaismetsissä viime vuosisadalla. Vain kuihtuvien taajamien rahvas yrittää tulla toimeen suomen kielellä. Suomalaiset suomalaisille palvelua tarjoavat liikkeet ovat nimistä päätellen haistaneet ajan hengen. Televisio-ohjelmissa – niissä kotimaisissa – kuulee lauseita, joissa keskeinen osa sanastoa on englantia, kieliopissa on vielä havaittavissa suomen kielen piirteitä.

Jos ulkomaisen käännöstoimiston johto naurahtaa tekstitysten merkitykselle, hän on vain samoilla linjoilla kuin Keke Rosberg jo 30 vuotta sitten: ei suomen kieli ole kuin rasite kansainvälisessä liiketoiminnassa. Luulisi tosin käännöstoimiston ajattelevan asian vähän toisin, kun kerran kääntämisestä tulonsa hankkii.