Suomi-ilmiö: sadomasorakkauskomedia Koirat eivät käytä housuja on jo globaali festivaalihitti
Koirat eivät käytä housuja voitti Texasin Austinissa eilen palkinnon.
Ei minkä tahansa tunnustuksen, leffafestareitahan pallolla piisaa, vaan Yhdysvaltojen tärkeimmän ”genre-elokuvatapahtuman” Fantastic Festin pääpalkinnon.
Jukka-Pekka Valkeapään ohjaaman ja kirjoittaman elokuvan noste alkoi Cannesista Directors’ Fortnight -sarjasta – sinne valituksi tuleminen oli saavutus sinänsä – ja jatkui näin myös kaupallisemmassa kontekstissa suositulla yleisöfestivaalilla. (Myös palkinnon suhteen kirjaimellisesti: Fantastic Festin kilpasarjan tuomaristo koostui pääasiassa esitys- ja levitysalan ammattilaisista.)
Tärkeä Varietyn arvio, joka ilmestyi Cannes-nosteen jälkeen, oli sekin positiivinen.
Sitä voi ainakin nyt pitää melko varmana, että mustalla huumorilla maustettu BDSM-rakkaus- ja surutarina Koirat eivät käytä housuja saa Yhdysvalloissa levityksen. Se on suomalaiselle elokuvalle edelleen harvinaista. Muualle levityssopimuksia on jo tehty. Esimerkiksi Briteissä elokuva tulee valkokankaille pieneltä, vaihtoehtoelokuvaan erikoistuneelta Antiworldsilta, joka on myös Peter Stricklandin seuraavan elokuvan yhteistuottaja. Valkeapään teos tulee leviämään myös esimerkiksi Venäjän ja Japanin elokuvateattereihin.
Nyt käynnissä on silti vielä enemmänkin festivaalikierros. Pohjois-Amerikan ensiesitys oli Toronton festivaaleilla jo ennen Austinia. Viikko sitten Koirat sai Crossovers-esityssarjan pääpalkinnon Strasbourgin fantasiaelokuvafestivaaleilla. Elokuva ja Valkeapää ovat matkustamassa seuraavaksi Korean Busaniin ja Lontoon elokuvajuhlille.
Samalla täytyy lisätä, että kaikki on suhteellista. Koirat eivät käytä housuja ei ole suuren yleisön elokuva, eikä edes suuren genre-yleisön elokuva. Se saa varmaankin Suomessa kymmenkertaisen määrän katsojia Valkeapään edellisiin elokuviin verrattuna, kahdesta syystä: se on helpommin lähestyttävä (ja paljon hauskempi) kuin Muukalainen ja He ovat paenneet, ja nyt kansainväliset tapahtumat ja positiivisten uutisten näkyvyys markkinoivat sitä ns. festarijengiä laajemmalle suomalaisyleisölle. Valkeapään edellisten elokuvien katsojamäärät olivatkin hyvin pieniä, mihin jopa Markkinointi & Mainonta -lehti on ottanut kantaa. Tietysti Suomessa auttavat myös pääosien tutut näyttelijät Krista Kosonen ja Pekka Strang.
Entä muualla?
Nimenomaan ”genre-yleisön” tavoittaminen – tämä käsitehirviö viittaa oikeastaan kaikkiin tarinallisiin elokuviin, jotka eivät ole realistista draamaa, mutta yleensä etenkin kauhuun, fantasiaan tai vähintään eksentrisyyteen – helpottaa tietä maailmalle. Näin välittyy viesti, että tässä on jotain positiivisesti eriskummallista, vaikka Koirat ei ole missään tapauksessa kauhua tai fantasiaakaan.
Se on sekä hyvä elokuva että puheenaihe – paras mahdollinen yhdistelmä.
Viimeistään nyt elokuva asettuu Rare Exportsin ja Hymyilevän miehen kannoille 2010-luvun kotimaisten kansainvälisten läpimurtojen sarjaan. Ne olivat esikoisohjauksia, Valkeapään uralla teos on kolmas. Festivaalimenestyksen puolesta kategoriaan kuuluvat myös ainakin Selma Vilhusen ja Dome Karukosken elokuvat sekä Teemu Nikin Armomurhaaja.
Suomessa Koirat eivät käytä housuja tulee elokuvateattereihin 1.11.