Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Suomesta saa länsimaiden halvimmat dvd-levyt

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 7.7.2009 13:00

Elokuvatallenteet ovat huokeampia kuin koskaan, ja kerrankin Suomi on halpamarkkina-alue. Jean-Luc Godardinkin arvo on alle euron per leffa.

Viime vuonna ostin suuresta tavaratalosta hienon dvd-boksin. Kymmenen Godardin elokuvaa hyvälaatuisina julkaisuina, hintaa yhtensä 19,90 euroa – hyvä diili?

Ei ollutkaan, sillä nyt toinen tavarataloketju myy samaa tuotetta, hinta 9,90 euroa.

Jokin aika sitten poimin lähimmästä videovuokraamosta ”kolme kympillä”-laarista omakseni kolme John Woon Hongkong-elokuvaa 1980-luvulta. Niiden piti olla käytöstä poistettuja vuokralevyjä, mutta ihan uusilta näyttivät.

Samasta puljusta ostin tänään 30 eurolla dvd:t yhteensä yhdeksästä amerikkalaiselokuvasta, jotka kaikki saivat ensi-iltansa viime tai toissa vuonna: Iron Man, Gone Baby Gone, All the Boys Love Mandy Lane, 30 päivää kaamosta, I am Legend (Perttu Häkkisen mukaan maailman raivostuttavin elokuva, joten katson yleissivistyksen vuoksi)…

Vuokrakäytöstä poistetut, mutta hyväkuntoiset levyt ovat ainakin minulle samanarvoisia kuin muovitettuina kaupasta ostetut.

Esimerkiksi Ranskassa alle kympin ale-dvd:t ovat harvassa, ja uutuuksista maksetaan pulisematta jopa 30 euroa. Toki hintaromahdus on levinnyt useimpiin Euroopan maihin, ja itsekin tilasin Jerseyn saarilla sijaitsevasta, verovapaudella porskuttavasta postimyyntifirmasta taannoin brittiläiset dvd-julkaisut elokuvista Turkkilaisia makeisia, Two-Lane Blacktop ja Tuntemattomat sankarit sekä viiden elokuvan Alain Delon-boksin, yhteensä reilut 40 euroa, postikuluineen.

Tämä voisi olla kirjoitus siitä, kuinka ostan hyllyyni noin kolme kertaa enemmän elokuvia kuin ehdin katsoa. Mutta siitä toiste.

Etenkin Suomessa elokuvatallenteista on tullut niin halpoja, että alan liiketoimintamalleja on vaikea ymmärtää.

Paljon on muuttunut vain kymmenessä vuodessa. VHS-aikana valikoimat Suomessa olivat pienet. Briteistä saattoi tietysti tilata tuhansia eri nimikkeitä, Yhdysvalloista vielä enemmän.

Myyntikasetti maksoi vielä 1990-luvun puolivälin Suomessa sata markkaa tai enemmän. Brittihinnat olivat korkeampia, ja ennen internetiä tilaaminen oli paitsi mutkikasta, myös aikaavievää.

Muistan, kuinka teini-ikäisenä pulitin samoista John Woon elokuvista vhs-kasetteina yli 200 silloista markkaa kappale – eikä niitä voinut tilata mistään, vaan erikoisuuksien nauhoja ostettiin tai vaihdettiin ulkomailta toisilta keräilijöiltä. Nyt kaikista obskyyreimpienkin uusien aasialaiselokuvien dvd:t löytyvät nettipuljuista postikuluineen korkeintaan parillakymmenellä eurolla.

Niukkuuden aika on ohi. Se on toki hyvä.

Mutta nyt kuvio alkaa olla hullu. Uuden myynti-dvd:n ostamisesta on tullut paukapäiden hommaa – miksi maksaa 20 euroa, jos tuote on parin kuukauden kuluttua miltei takuuvarmasti saatavana alle kympillä? Oikein poikkeuksellisen pitkään jouduin odottamaan The Queenin hinnan romahtamista. Olin valmis maksamaan alle 10 euroa, en enempää. Vasta tänä kesänä löysin elokuvan Anttilasta hintaan 5,99. Jouduin odottamaan melkein kaksi vuotta, mikä on ainutlaatuista. Periksi ei kuitenkaan tarvinnut antaa.

Tietenkin jos olisin nykyajan nuori, en olisi maksanut näistä elokuvista senttiäkään, vaan olisin ladannut ne ja sata muuta ulkoiselle kovalevylle netistä piraattiversioina.

Koska dvd:n arvo esineenä lähestyy nollaa, saatan itsekin taipua pian dvd:nä ostamieni elokuvien tallentamiseen kovalevyille: sitten turhat levykotelotkaan eivät enää vie tilaa.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Euro olisi sopiva vuokrahinta. Ja elokuva omaksi kahdella eurolla. Ei enempää. Verkosta saa kuitenkin kaiken. Eikä hullutkaan enää dvditä kumminkaan osta kun blueray tuli. Finnkinon lipun hinnoista en edes aloita.

Et taida olla kummoinenkaan rahamies, jos pitää elokuvlippujen ja levyjen hinnoista kiukutella…

Läheskään kaikkia elokuvia ei saa Blu-rayna (eikä bluerayna, mikähän sekin lienee…), joten olisi hullumpaa jättä elokuva sen takia ostamatta. Koska suurin osa Blu-ray -julkaisuista on lähinnä Hollywoodin massatuotantoa, ei kyseinen formaatti riitä vielä läheskään vaativalle elokuvankuluttajalle.

HD on elokuvan lisäarvo, ei itseisarvo.

En ole dvdtä ostanut sen jälkeen kun maksoin Anttilassa pari kymppiä elokuvasta joka maksoi seuraavalla viikolla kolmasosan tuosta hinnasta. DVDllä ei siis ole mitään kiinteää arvoa, vain se jonka siitä itse maksaa. Tai minkä kirpputorilla saa, pari kolme euroa.

Maailma muuttuu.

hupz: ”DVDllä ei siis ole mitään kiinteää arvoa, vain se jonka siitä itse maksaa. ”

Niinpä, siitähän tässä on kyse: esineen arvo lähestyy nollaa. Piraateille itse sisällön arvo on jo nolla. Jännittävä suunta, mutta ei välttämättä alan kokonaiskehityksen kannalta myönteinen – dvd-markkinoiden kuihtuessa eniten eivät kärsi niinsanotut blockbusterit, vaan ne pienemmät laatuelokuvat, jotka eivät välttämättä Suomen kokoisessa maassa edes valkokangasta näe muuten kuin festareilla.

Rahamies: ”Euro olisi sopiva vuokrahinta. Ja elokuva omaksi kahdella eurolla. Ei enempää.”

Aikamoisia vaatimuksia. Miksi juuri euro ja kaksi euroa? Kas kummaa kun et vaadi, että levittäjän pitää maksaa, jotta suvaitset käyttää aikaasi elokuvan katsomiseen?

K. Kinnunen: ”Miksi juuri euro ja kaksi euroa? Kas kummaa kun et vaadi, että levittäjän pitää maksaa, jotta suvaitset käyttää aikaasi elokuvan katsomiseen?”

Tartun tuohon vuokrahintakommenttiin, tässä vähän omia kokemuksia USA:n perspektiivistä

Yhdysvalloissa esimerkiksi Publix-markettiketjuissa on aivan uusimpia dvd:itä tarjoava vuokra-automaatti, josta saa elokuvan vuorokaudeksi yhdellä taalalla. Siis $1, joka on reippaasti alle euron! Kyllä siinä Makuunin kuusi euroa yhdestä vuorokaudesta tuntuu aika kohtuuttomalta.

Blockbusterista saat kivijalkavuokraamosta taas muistaakseni noin tuohon Makuunin hintaan leffan viikoksi lainaan. Puhumattakaan Netflix-palvelusta, josta saat kiinteällä kuukausimaksulla (esimerkiksi kaksi leffaa kerralla $14) periaatteessa niin monta elokuvaa kuukaudessa kun ehdit katsoa ja posti ehtii sinulle kantaa. Myöskin Blockbuster tarjoaa Netflixin kaltaista ”rajatonta” online-vuokrauspalvelua.

Osto-dvd:t saattavat olla hieman kalliimpia suhteessa esimerkiksi Suomeen minun mielestäni, ainakin kivijalkamyymälöissä kuten Best Buy.

Näitä luetaan juuri nyt