Suomessa ei kannata kuvata elokuvaa, joka sijoittuu Suomeen

Eteläkorealainen elokuva A Man and a Woman tapahtuu pääosin lumisessa Suomessa. Maa valittiin rakkaustarinan miljööksi eksoottisuutensa vuoksi.

Tämän vuoden lopulla valmistuva elokuva ei ole pikkutuotanto. Toisen pääosan Jeon Do-Yeon on kotimaassaan tähti ja voitti vuonna 2007 Cannesin elokuvajuhlilla parhaan naisnäyttelijän palkinnon. Ohjaaja Yoon-ki Leen edellinen ohjaus pääsi Berliinin festivaaleilla kilpasarjaan. Etelä-Korea on maailman seitsemänneksi suurin elokuvien markkina-alue.

Korealaisryhmä saapui Eurooppaan ja elokuvaa kuvattiin alkuvuodesta. Tosin Helsingissä käytiin helmikuussa kuvaamassa vain 3-4 päivän ajan, keskustan katuja, nähtävyyksiä ja tunnistettavia piirteitä, kuten raitiovaunussa matkustamista.

Suurin osa Suomi-jaksosta kuvattiin Tallinnassa ja lähiseudulla, koska se oli halvempaa.

Kun ajatellaan kuvausmaassa käytettyä rahaa, kyse ei ollut pikkusummista. Elokuvan parissa töitä teki Suomen-päivien aikana nelisenkymmentä korealaista ja 15 virolaista. Kun lasketaan tuotannon hotelleihin, ravintoloihin ja muihin välttämättömyyksiin käyttämä raha, puhutaan väistämättä monista kymmenistä tuhansista euroista per päivä. Nyt tuo raha meni pääosin Viroon – ja koska siellä kuvattiin eniten, eurooppalainen työvoima palkattiin sieltä ja tuotiin myös Suomen-kuvauksiin.