Suomalaisten maya-dokumentin valtavasta suosiosta
Maailmanloppu ei nähtävästi tullut tänään. Sophia Ehrnroothin ja Helena Ihamuotilan dokumenttielokuva 2012: The Beginning kertoi sen onneksi jo. Meillä Suomessa ei dokumenttia ole nähty ennen kuin tänään, mutta Helsingin Sanomat kertoi sen saaneen valtavan suosion. Siis maailmalla.
Dokumenttielokuva, josta en ollut ennen tätä aamua kuullutkaan, on muun muassa ”myyty useille kansainvälisille kanaville”, mikä nyt voi tänä päivänä tarkoittaa aivan mitä tahansa.
Suomessa se löysi nyt lopulta esityspaikan Didrichsenin taidemuseosta, mikä ei sittenkään viittaa kaupallisesti erityisen vetovoimaiseen teokseen.
Jutun erikoisissa sanamuodoissa on muutenkin miettimistä.
”Tämän vuoden Cannesin dokumenttifestivaaleilla se keräsi 1 500 filmin joukossa eniten katsojia”, kuuluu kummallisin lause. Cannesin dokumenttifestivaalit? En ole sellaisista kuullutkaan. 1500 elokuvaa? Sehän olisi huikea näytösmäärä. Ja vieläpä eniten katsojia!
Tosiasiassa kyseessä on Cannesin televisiomessujen dokumenttiosasto, Mipdoc. Se ei ole festivaali, vaan myyntitapahtuma.
Eikä 1500 elokuvaa ole näytösmäärä. Sen verran elokuvia on tarjolla katsottavaksi Mipdocin messukävijöille – nettipalvelussa. Kävijämäärä on Varietyn mukaan 700.
Oikea muoto lauseelle olisi siis tämä:
”Tämän vuoden Cannesin TV-messujen erillisellä tv-dokumenttien osastolla se oli noin 1500 nimikkeen läppäriohjelmiston katsotuin ohjelma.”
Totta kai maailmanloppu on kiinnostava aihe.
Tosin ajatuksissa käy sekin, että koska numerot tulevat luetteloissa ensimmäisinä, ennen aakkosia, on dokkari todennäköisesti ollut 1500 nimikkeen katselulistan ensimmäisiä, ellei ensimmäinen elokuva. Hesarin ison ja hurmaantuneen jutun otsikon määritelmä ”valtava suosio” ei nyt ehkä ihan ensimmäisenä tule tästä keissistä mieleen.
Jutussa jää vähälle huomiolle sekin, että ”dokumentin tekijät” Ihamuotila ja Ehrnrooth ovat itse asiassa sen executive producereita. 52 minuutin tv-ohjelmapaikkamittaan nakutetun dokumentin varsinainen tekijä on Shannon Kring Buset. Hän on ohjaaja-käsikirjoittaja-tuottaja.
Executive-tuottaja on aika epämääräinen titteli. Esimerkiksi ravintoloitsija Sedu Koskinen on ollut useiden Solar Filmsin elokuvien executive-tuottaja. Ihamuotilan ja Ehrnroothin varsinainen tavoite ei ole myydä viinaa nuorille aikuisille, vaan rakentaa nettipalvelu Wild Heart Vision, jonka ”tarkoituksena ei ole tallentaa ainoastaan alkuperäiskansojen viisautta, vaan myös modernia kansantietoa, kuten skeittareiden oivalluksia”, HS:n juttu kertoo.
Onnea matkaan!
Seuraa kirjoittajaa Twitterissä: @kallekinnunen