Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Stieg Larsson kohtaa David Fincherin: jouluksi tulossa ”pahan mielen elokuva”

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 23.6.2011 06:01

Miehet jotka vihaavat naisia -romaanin toinen, amerikkalainen filmatisointi saa ensi-iltansa useimmissa länsimaissa juuri joulun alla. Traileri mainostaa sitä ”joulun pahan mielen elokuvaksi”.

Lähinnä pinnallisesti kiusoitteleva, tahallaan ärsyttävän ripeäksi leikattu teaser-traileri on tämän linkin takana.

Näyttää siltä, että David Fincher on lähestynyt Stieg Larssonin aihetta niin kuin pitääkin: kunnon pulp-tarinana. Kirjan juonihan on erittäin kreisi, kaikessa mukaansatempaavuudessaankin.

Tutuilta miljööt kuitenkin näyttävät, ja jotenkin tunsin, että tämä voisi olla vielä Niels Arden Oplevin toissavuotista elokuvaa (vertailun vuoksi sen amerikkalainen traileri) uskollisempi kirjan mukavasti ylilyövälle tunnelmalle.

Trailerista ei voi päätellä, millainen on Rooney Maran tulkinta Lisbeth Salanderista, eikä Daniel Craigin näköinen Mikael Blomqvistkaan esittäydy vielä kunnolla.

Toisaalta en ainakaan itse koe elokuvaa uudelleenfilmatisoinniksi. Se on eri teos.

Jännittävä yksityiskohta on se, että Fincher kuvasi Ruotsissa, vaikka elokuva on englanninkielinen ja näyttelijät lähinnä brittejä ja pohjoisamerikkalaisia. Kenties ohjaajan ulkopuolisuus saa hänet näkemään ja näyttämään kansankodin kulissit väkevämmällä tavalla – Oplevhan oli tanskalainen, muttei kuitenkaan kovin kaukaa Ruotsista.

Odotan mielenkiinnolla. Ruotsalainen elokuva samasta kirjasta oli toki hyvä, mutta en näe syytä, miksei erittäin taitava Fincher onnistuisi vielä paremmin.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Mielenkiinnolla tätä voi tosiaan odotella. Itse pelkään eniten, että lopputulos aiheuttaa pahimmillaan yhtä pahoja väristyksiä kuin Kenneth Branaghin tähdittämä Wallander-sarja. Siinä englantia äidinkielenään puheuneet näyttelijät vaikuttivat Ruotsin maisemissa kuin paikallisväestön syöneiltä ruumiinkaappaajilta. Hyh.

Ruotsalainen leffa on ihan ookoo, mutta luulen että tämä versio on parempi.
Kaikki Fincherin leffat tähän mennessä ovat olleet ainakin visuaalisesti terävintä kärkeä, tuntuu jotenkin epätodelliselta nähdä miehen ohjaama leffa noinkin tutuissa maisemissa.

Niin, ne ruotsalaisversiothan, etenkin TV-leffoiksi tehdyt 2- ja 3-osat, olivat jotenkin laahaavia, kirjan kohtausten kuvituksia. Loistavat pääosanesittäjät toki pelastivat paljon.

Ruotsalaiselokuvista ensimmäinen oli hyvä, mutta toinen ja kolmas aivan karmeita, tosiaan kirjan kohtausten huteraa läpijuoksua ilman mikäänlaista intensiteettiä. Nehän olivat televisiosarjaa, josta tehtiin väkisin, kuvausten jälkeen tehdyllä päätöksellä kaksi ”elokuvaa” leikkaamalla 20 prosenttia pois.

Kun sarjan jaksoille on kirjoitettu ja ohjattu tietty rytmi, ei siitä elokuvan tuntuista saa pistämällä kolme osaa yhteen ja vähän karsimalla. Budjettikin oli aika pieni, josta seurasi aika klaustrofobinen fiilis. Viimeistään se 007-seikkailun Jawsia muistuttava ihmishirviö vei homman sitten lopulta puhtaasti farssin puolelle.

Vaikkeivat toinen ja kolmas osa aivan ensimmäisen tasoa olekaan niin niiden julistaminen karmeiksi on kyllä Kinnuselta sille tyypillistä kuutamolla oloa, taas kerran.

Itse olen lukenut vain trilogian ekan osan ja Kinnunen ihan oikein toteaa, että kyseessä on aivan kreisiä pulp-kirjallisuutta – elokuva samaa tasoa. Loput osat jäivätkin tämän takia lukematta. Ihmettelen, miksi ihmiset näille niin paljon arvoa antavat.

Näitä luetaan juuri nyt