Spike Lee ei uskalla elokuvateattereihin ennen koronarokotusta, ja pelkoon voi samastua
Elokuvateatterit aukeavat aalloittain, mutta uskaltavatko kaikki palata? Kysymys ei ole teoreettinen.
Spike Lee ei edes harkitse. Ei vielä heinäkuussa, kun Hollywood-jakelukoneiston pitäisi taas kansainvälisesti käynnistyä, eikä kai koko loppuvuonnakaan. Hän uskoo elokuva-alan palaavan uomilleen hyvin hitaasti.
Vanity Fairin jutussa Lee, 63, oli pohdinnoissaan suorapuheinen.
“They ain’t doing a thing until the vaccine,” hän sanoi Yhdysvaltojen elokuva-alaan liittyen.
“I know I’m not going to a movie theater. I know I’m not going to a Broadway show. I know I’m not going to Yankee Stadium.”
Leeltä peruuntuivat tältä kesältä seuraavan elokuvan Prince of Cats kuvaukset.
“Corona is a bitch. Corona is not playing. You fuck around, you’re going to get killed, you’re going to die. I’m not ready to go”, Lee summasi.
Toki voisi sanoa, että Leellä on oma lehmä ojassa – hänen uusin elokuvansa Da 5 Bloods tulee (J. Pääkkösen kera) viikonloppuna Netflixiin, joka yhtenä harvoista elokuva- ja viihdealan toimijoista on hyötynyt korona-ajan myllerryksistä.
Ohjaajan tuntoja voi kuitenkin tarkastella aivan vilpittöminä.
Tietysti Lee on ikänsä puolesta jo lähellä riskiryhmää. Mutta käsi sydämellä: vaikka kuinka haluaa elokuvateattereihin ja ravintoloihin, ja vaikka olisi perusterve, riski viettää kuukausi pahasti sairaana on aikamoinen painolasti. Haluan elokuvateattereihin – maaliskuun alun jälkeen olen nähnyt tasan yhden elokuvan valkokankaalta, ja vierotusoireet ovat ikävät – mutta tietty jännite on kieltämättä vahva. Korona tahraa nautintoja.
Käsidesin katku vai popcornin tuoksu?
Tuleeko elokuvateatterikokemukseen mukaan vainoharha?
Mitä tapahtuu, jos joku yskii salin pimeydessä ja hiljaisuudessa? Onhan se vähän ikävämpi häiriötekijä ja fiiliksen lamauttaja kuin karkkipussin rapina.
Mutta riskei on otettava, jos ikinä haluu elää, kuten laulussa sanotaan.