Sodomiaa ja rakkauden kummituksia: Cannes ei pelkää

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Cannesin elokuvajuhlat ovat täydessä vauhdissa. Tapahtuman yllä leijunut terrorismin uhka on unohtunut, sillä parempaa ajateltavaa on sekä ammattilaisyleisölle kymmenissä päivittäisissä näytöksissä että markettipuolella diilejään hioville tuottajille ja levittäjille.

Vaikka turvatoimia on tehostettu, ei katukuvassa näy juuri aiempaa enemmän poliiseja. Erikoisjoukkojen autojen rivit ovat samat kuin ennenkin: parikymmentä pakettiautoa on iltaisin rivissä rantakatu Croisettella ja joitain yksikköjä on sijoitettuna sinne tänne keskustassa. Näkyvää uutta ovat vain tarkka-ampujat, jotka kauniine puuperäisine kivääreineen kävelevät ravintolakaduilla.

Tänä vuonna festivaali on takapainotteisempi kuin vuosikausiin. Yleensä kuumimmat nimikkeet ovat alkupuolella ja ensimmäinen viikonloppu on sietämättömän kiireinen. Nyt ennakkoon hyvin kiinnostavia teoksia on tasaisemmin pitkin 11-päiväistä tapahtumaa.

Henkilökohtaisesti odotan eniten mestari Paul Verhoevenin uutta trilleriä Elle. Se nähdään vasta viikon kuluttua lauantaina.

Eilen lehdistö näki Maren Aden draaman Toni Erdmann, jota monet kriitikot pitävät toistaiseksi vahvimpana Kultaisen palmun voittajaehdokkaana.