Seksikomediana markkinoitu Swingers ei svingannut – hitin tekeminen on hiton vaikeaa

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Swingers tuli ensi-iltaan perjantaina.

Tavoitteena oli tehdä suuren yleisön elokuva. Tähdet olivat tämän hetken ykkösluokkaa: Aku Hirviniemi, Janne Kataja, Kiti Kokkonen, Matleena Kuusniemi, Mikko Nousiainen, Roope Salminen, Mimosa Willamo

”Räväkkää kriisikomediaa” myytiin seksikulmalla, kertoohan elokuva parinvaihtoviikonlopusta kartanossa. Tuottaja Jesse Fryckman on ollut mukana monenlaisissa jutuissa Reindeerspottingista ja Saunasta kotimaiseksi valtavirtakomediaksi kekseliääseen Kulman poikiin, mutta hänet tunnetaan parhaiten Luokkakokous -elokuvista. Niistä ensimmäinen sai yli puoli miljoonaa katsojaa ja toinenkin hieman yli 300 000 katsojaa.

Swingers on erikoistapaus, joten se ansaitsee erityistarkastelua. Se tehtiin ammattilaistuotannoksi poikkeuksellisesti ilman Suomen elokuvasäätiön tuotantotukea. Julkisen rahan poissaoloa selittää toisaalta korkeaksi arvioitu menestyspotentiaali ja toisaalta se, että hanke oli pistetty nopeasti kasaan. Kun keskimäärin elokuvahanke kestää vuosia ideasta valkokankaalle, tekijät eivät peitelleet sitä, että nyt oltiin ripeitä. Pamela Tola ja Niina Lahtinen kirjoittivat elokuvaa tanskalaisen alkuperäiskäsikirjoituksen pohjalta talvella, hanke julkistettiin kesäkuun lopussa, kuvattiin loppukesästä ja saatiin valkokankaalle marraskuun lopussa.

Monien suomalaisten elokuvien pelkkä jälkituotanto – tai kuvausten ja ensi-illan väli muuten – venyy pidemmäksi kuin koko Swingersin prosessi kesti. Tärkeää oli saada se ensi-iltaan marraskuulle, sillä kalenterissa ei ollut koko syksylle kotimaista nuorten aikuisten valtavirtaleffaa saati komediaa, joilla on erityinen menestyspotentiaali.