Seitsemän minuuttia Iñárritun virtuaalitodellisuussiirtolaisena – poliittista, emotionaalista ja elitististä
Kävelet aamuyön hämärässä aavikon hiekalla paljain jaloin. Horisontissa näkyy vuoria. Reppu painaa selässä. Seuralaisesi juttelevat, pelko kuuluu heidän äänissään. On kiire. Olette Meksikon ja Yhdysvaltojen rajalla, ja mikäli jäätte kiinni.. no sitä ei halua ajatella.
Sitten kaikki tapahtuu nopeasti. Valo ilmestyy taivaanrannasta, jylinä ehtii juuri varoittaa siitä – turhaan. Helikopterin valokeila lähestyy vääjäämättä.
Kopteri lähestyy, meteli on sietämätön. Valonheitin sokaisee. Helikopteri laskeutuu, asemiehet juoksevat teidän luoksenne. Lapsi itkee. Asemiehet huutavat helikopterin melun yli, käskevät, lyövät jonkun maahan.
Toinen helikopteri näyttäisi saapuvan, mutta hektisessä tilanteessa et ehdi reagoimaan. Voit juosta, mutta ei se auta. Sinua tähdätään rynnäkkökiväärillä ja mies huutaa. Alas, alas! Hän tähtää tosiaan sinua. Katsot aseen piippuun.
Alejandro González Iñárritun uusi teos Carne y arena (Virtually present, physically invisible) on eräs Cannesin elokuvajuhlien läpimurroista, festivaalin historian ensimmäinen virtuaalitodellisuuselokuva.