Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Sata parasta kauhuelokuvaa, valitsijoina kauhu- ja fantasiaelokuvien tekijät

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 13.4.2012 12:58

Lontoon Time Out julkaisi näin perjantai 13. päivän kunniaksi hyvin mielenkiintoisen top 100-listan. Lehti kysyi genren tekijöiltä ja tunnetuilta fantasiaelokuvien faneilta parhaita kauhuelokuvia. Suosikkejaan listasivat esimerkiksi Alice Cooper, Guillermo del Toro, Rob Zombie, Clive Barker ja erikoisemmatkin tyypit, kuten Human Centipede -ohjaaja Tom Six sekä muun muassa gay-zombipornoa tehnyt Bruce LaBruce.

Sadan lista on todella mielenkiintoinen ja monipuolinen. Top kymppi on aika ennalta-arvattava, mutta sitä seuraavat monet vähän tunnetut helmet ja poikkigenrelliset tapaukset.

Lista on tämän linkin takana: 100 best horror films.

Valitsijat puolestaan täällä.

Lokerointi-intoilijat voivat hermostua. Onko Elem Klimovin sotaelokuva Tule ja katso yhtä hyvin myös kauhua? Entä Pier Paolo Pasolinin kauan kielletty Salo – Sodoman 120 päivää? Tappajahaita ei kai enää mielletä kauhuksi, vaikka sitähän se on, juoneltaan hyvinkin perinteinen B-horror. Toisaalta Ingmar Bergmanin hidas Suden hetki voi aiheuttaa ison pettymyksen, jos sitä lähestyy lajin tutuimmille piirteille ominaisena kauhuelokuvana.

Kauhu on monille kyldyrelleille melkein haukkumasana. Kauhuelokuvaa pidetään alempiarvoisena.

Lista näyttää vakuuttavasti, että kauhu lajityyppinä ei ole mikään halvan hölmöilyn slummi, vaan elävä kaanon, jota yhdistävät vaikeat ja rankat tunnetilat – ennen kaikkea psykologia.

Olen nähnyt listan elokuvista 94, joten kerrankin voin vertailla tällaisen listan sisältöä omiin mieltymyksiini lähes saumatta. Se pitää heti todeta, että monien valitseman, ilmeisesti hyvin täpärästi top 100:n ulkopuolelle jääneen Lisa and the Devilin poissaolo harmittaa. Olisin valinnut Mario Bavan tuotannosta ehdottomasti sen. Listalle pääsivät vain vanhemmat Bavat – oikein hienoja nekin.

Joskus teininä pidin Dawn of the Deadia maailman parhaana elokuvana. Tälllä hetkellä, nopeasti ajateltuna kymmenen suosikkiani listalta ovat sijoilla 3, 6, 9, 12, 27, 38, 55, 60, 93 ja 100. Kahta viimeistä en olisi ehkä keksinyt itse mainita, jos nimenomaan kauhunimikkeitä olisi tivattu.

Listani saattaa muuttua, kun näen Ken Russellin harvinaisen The Devilsin (46.) vihdoin uudelleen, jahka tuore britti-dvd kulkeutuu käsiini. Ja pitkäisikö Hohto tai Rosemaryn painajainen olla sittenkin Teksasin moottorisahamurhien tilalla? Muista olen kyllä varma. Tänään.

Aiheeseen sopivasti Helsingissä on tänään ja huomenna kauhuun ja kulttiin keskittynyt Night Visions -festivaali, jonka ohjelmistossa ei tosin klassikkopuolellakaan ole tällä kertaa yhtään näistä sadasta leffasta. Lukuisia niistä on kuitenkin NV:ssä vuosien varrella esitetty, yllättävän monia Suomen ensi-iltoinakin. Meillähän kauhu on ollut kirosana myös siksi, että sitä on pitkään pidetty haitallisena elokuvan muotona aikuisillekin.

Absurdia.

Seuraa kirjoittajaa Twitterissä: @kallekinnunen

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Tutkin yksittäisiä listoja tarkemmin ja suurin ihmetyksen aihe oli Kaneto Shindon Onibaban(1964) täydellinen sivuuttaminen(yhdeltä listalta elokuva taisi löytyä).Samoin kävi Benjamin Christensenin omituiselle semidokumentille Häxan(1922),mykkäkauhu ei muutenkaan näyttäisi olevan järin korkeassa kurssissa.Espanjalaisen Who can kill a childin? näytti sensijaan yllättävän moni listaaja muistavan,lieneekö parilla laadukkaalla dvd-julkaisulla(Uk&Usa)osuutta asiaan?
Kokonaisuutena omaa makuani vastasi parhaiten ehkä hiukan yllättäen Joe Danten lista,en ole miehen elokuvista koskaan oikeastaan välittänyt,ilahduttavaa Matineeta lukuunottamatta.
Pakko mainita vielä ehkä suurin yksittäinen neronleimaus,Jeff Liebermanin listalleen ujuttama Leni Riefenstahlin propagandaelokuva Triumph of the will,ja totta tosiaan,silkkaa kauhuahan elokuva on!

Näitä luetaan juuri nyt