Roman Polanski, yhä huipulla, vaikka valotus on vaihdettu

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

On turha kerrata, miten Roman Polanski hitaasti vaipui huonoon valoon ja lopulta menetti persoonana maineensa 2010-luvulla. Olisi typerää väittää, ettei Polanski ole tehnyt rikoksia. Polanskin uuden elokuvan Upseeri ja vakooja Ranskan ensi-illan kynnyksellä, reilu viikko sitten, esiin nousi vielä uusi syytös raiskauksesta 1970-luvulla. Tuollaista tekoa ei voi, tietenkään, perustella.

Silti Upseeri ja vakooja nousi viikonlopun katsotuimmaksi elokuvaksi Ranskassa. Se sai 386 720 katsojaa, peräti koko vuoden seitsemänneksi parhaan tuloksen. Elokuvasta voi hyvin tulla kotimaassaan Polanskin suurin menestys sitten Oscar-voittaja Pianistin (2002).

Toiselle ongelmaksi muuttuneelle ohjaajalle, Woody Allenille, ei ole enää suotu samanlaista suosiota. Hänen viimeisimmälle elokuvalleen, pitkään hyllytettynä olleelle A Rainy Day in New York ei ole tiedossa esimerkiksi Suomen levitystä. Niissä maissa, joissa sitä on viime kuukausina esitetty, katsojaluvut ovat olleet kovin matalat.

Ei kovin kärjistäen: Allenin leffaan ei enää kosketa kuin pitkällä tikulla, mutta Polanski kiinnostaa. Nimen saastumisen syitä tai juridisia asteita mittailematta yksi ero on mutkattomasti se, että Upseeri ja vakooja on hyvä, monien mielestä erinomainen elokuva. (A Rainy Day in New York ei käsittääkseni kenenkään mielestä ole hyvä.)

https://www.youtube.com/watch?v=0ty_M9muolk

Upseeri ja vakooja kertoo Dreyfus-skandaalista, mutta ei rakenna itsestään Polanskin puolustusta millään ilmeisellä, nälvimisen mahdollistavalla tavalla.