Roland Emmerichin seksuaalivähemmistöhistoriikki Stonewall vastatuulessa

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Roland Emmerich on saksalainen, Hollywoodissa loistokkaan (ainakin bisnesmielessä) uran tehnyt elokuvaohjaaja. Hänet tunnetaan katastrofielokuvista, kuten 2012 ja The Day After Tomorrow sekä scifihitistä Independence Day, jolle Emmerich tekee paraikaa jatko-osaa.

Emmerich on myös julkihomo, ja toissa vuonna hän pääsi tekemään henkilökohtaista unelmahankettaan. Stonewallin mellakat olivat modernin homoliikkeen lähtölaukaus. Stonewall oli newyorkilainen LBGT-baari, jonka asiakkaat kesäkuussa 1969 hermostuivat poliisien ahdisteluun ja pistivät hanttiin.

Kuten Emmerichin juuri valmistuneen Stonewall-elokuvan trailerissa muistutetaan, jopa Barack Obama on maininnut Stonewallin virkaanastujaispuheessaan yhtenä kansalaisoikeusliikkeiden avainhetkenä.

Emmerich teki elokuvan budjetilla, joka on kymmenesosa tai vähemmän hänen isoista viihdepaukuistaan. Silti se maksoi 5-7 suomalaiselokuvan verran. Trailerin perusteella estetiikka on tyypillistä Emmerichiä ja ote viihteellinen.

Kohtuullisen ison rahan viihde-elokuva LBGT-aiheesta? Luulisi, että asennemuokkaajana tällainen Where pride began -sloganilla mainostettu teos olisi nimenomaan paikallaan.

Emmerich näyttää tehneen kuitenkin ratkaisevan näkökulmavirheen. LBGT-piireissä on kuulutettu boikottia elokuvalle, sillä trailerin perusteella siinä unohdetaan todellisten avainhenkilöiden identiteetti. Esimerkiksi Planet Transgenderin blogitekstissä elokuvaa syytetään valkopesusta: päähenkilö on nuori valkoinen mies, kun tosiasiassa mellakoiden ytimessä oli transsukupuolisia naisia ja mustia drag queeneja. Elokuvaa vastustavia vetoomuksia on useita; tämä vetoomus on kerännyt parissa vuorokaudessa yli 13 000 nimeä.

Vähemmistön vähemmistön pyyhkiminen historiasta on tietenkin epämiellyttävä ajatus. Voisi kysyä, onkohan Emmerich ollut edes tietoinen ratkaisusta?

Kukaan tuotannon ulkopuolinen ei kai vielä ole nähnyt elokuvaa, joten kritiikki voi olla ennenaikaista. Jos boikotti todella puree – mitä epäilen, koska elokuva on kuitenkin tehty LGBT-aktivisteja laajemmalle valtavirtayleisölle –  ja jos siihen on kiistatta syytä, Emmerichiä käy vähän sääliksi.

Tasan kaksi vuotta sitten haastattelin Emmerichiä, ja tuolloin, kesällä 2013 hän kertoi tulevasta leffastaan ja mellakoista pilke silmäkulmassaan näin:

”[Emmerichin aiempiin suurkatastrofielokuviin verrattuna] onhan siinä mellakka! Joltain katkeaa kynsi ja toisen avokkaista korko. Mutta tosiasiassa nuo hintit olivat raivokkaita. Yksi syy miksi tarina pitää kertoa elokuvana on se, että maskuliinisemmat tyypit olivat siinä vain sivustakatsojina. Feminiinit homot tappelivat poliisien kanssa.” 

Saa nähdä, onko sisältö muuttunut, ja ensi kesänä nähdään pitääkö Emmerich kiinni toisesta väitteestään Independence Day 2:n liittyen:

Amy [Sony-studion silloinen pomo Pascal) kertoi, että kun me olimme nuoria, mustat roolihahmot olivat aina ennen kaikkea mustia. Harry Belafonten näyttelemä hahmo oli leimallisesti afroamerikkalainen. Kun tein Independence Dayn, sillä ei enää ollut väliä, että Will Smith on musta. Se ei merkinnyt mitään erityistä. Hän oli yksinkertaisesti sankari.”

”On pakko sanoa, että vaikka olen gay, en ollut edes ajatellut tätä ennen kuin muutama vuosi sitten”, ohjaaja sanoo.

”Lupaan, että Independence Day -jatko-osassa on varmasti yksi homoseksuaali päähenkilö.”

Lue lisää: Katastrofimestari Roland Emmerich haluaa tehdä elokuvan homoliikkeen synnystä (23.8.2013)