Kalle Kinnusen elokuvablogi.

RoboCopin uusintaversio saamassa kovaotteisista elokuvista tunnetun brasilialaisohjaajan

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 2.3.2011 06:16

Tulevaisuusdystopia RoboCop (1987) kertoo surmatusta poliisista, jonka tietoisuus siirretään robottiin, kun yksityistetyt poliisivoimat haluavat täydellisen aseen. Fasistisesta yhteiskunnasta varoittava elokuva yhdisteli reippaita ylilyöntejä, huumoria ja väkivaltaa melkein ennennäkemättömällä tavalla.

Alkuperäisen, kerta kaikkiaan erinomaisen (vuosikymmenensä parhaita amerikkalaisia) elokuvan ohjasi USA:n debyyttinään hollantilainen Paul Verhoeven. Hän ampui samoilla panoksilla vielä kovempaa tieteissatiirissa Starship Troopers.

RoboCopia on myös tulkittu Jeesus-allegoriana. Yhteys ei yllätä, kun kyseessä on Verhoeven. (Elokuva muuten sai myös kaksi puupäistä jatko-osaa, joista ei kannata puhua.)

Uusintaversioon on aiemmin yhdistetty Darren Aronofsky, jonka Black Swan saa sattumoisin tällä viikolla Suomen ensi-iltansa. Joidenkin tietojen mukaan Aronofsky jätti hankkeen, kun tuottajat halusivat tehdä siitä 3D:n eikä häntä kiinnostanut.

Nyt Deadline Hollywood kertoo, että ohjaajaksi tulisi Jose Padilha. Hän on tehnyt kotimaassaan Brasiliassa paitsi dokumentteja, myös kaksi menestyksekästä Elite Squad -elokuvaa. Fiilistelin uudempaa juuri Berliinin festareilla.

Roistomaisen väkivaltaisten poliisin eliittijoukkojen näkökulmasta slummi- ja huumeongelmia katsovien, mutta samalla julmat toimet kyseenalaistavien elokuvien perusteella Padilha olisi ässävalinta RoboCopin ohjaksiin.

En tiedä, millaista uudesta RoboCopista kaavaillaan, mutta on mielenkiintoista huomata, kuinka monet asioista, joista alkuperäinen elokuva varoitti ovat käyneet tai käymässä toteen. Robottiaseet yleistyvät tietenkin armeijoissa. Niitä käyttämällä ihmisten kauko-ohjattu tappaminen saadaan tuntumaan peliltä, kuten vuotaneissa USA:n armeijan videoissa on nähty. Ja ympäri maailmaa aiemmin valtioiden monopolina hallitsemaa väkivaltakoneistoa siirretään asteittain yksityisomistukseen, oli kyse palkkasotilasfirmoista, amerikkalaisista vankiloista tai miksei vartijaliikkeistä Suomessa.

Suomessa ensimmäinen RoboCop on myös mielenkiintoinen pala elokuvakulttuurin lähihistoriaa. Se joutui aikoinaan erityisen rajusti sensuurin kynsiin.

Kuten tuolloin oli vielä tapana – Valtion elokuvatarkastamo todella suojeli kansalaisia – RoboCopiakin saksittiin runsaasti jo ennen K-18-elokuvateatterilevitystä. Itse vuokrasin K-16-videoversion olarilaiselta kioskilta joskus silloin, yli 20 vuotta sitten, vaikka tiesin sen olevan leikattu. Lähes 15 minuutin lyhennysten jälkeen elokuvasta oli jäljellä absurdi torso, jossa kuva hyppäsi aina ammuskelun alettua sen lopputuloksiin. Ristiriitaisesti siis väkivallan rumuus ja seuraukset poistamalla lopputulos oli sensuurin näkökulmasta sopivampi kansalle. Juonen seuraaminen kävi siinä sivussa mahdottomaksi, kun elokuvasta oli kadonnut noin kuudesosa.

Mitenkään poikkeukselliselta ei RoboCop enää leikkaamattomanakaan näytä. Olisi ehkä edelleen kuitenkin K-18 – tai sitten K-15, koska sävy on niin satiirinen, minkä nykyinen tarkastamokin varmaan jo ymmärtäisi. Ikärajat ovat kovin suhteellisia.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Asiaa, Suomen poliisijohdon ja poliitikkojen pitäisi katsoa alkuperäinen leffa ja edes yrittää
raottaa sinisilmäisyyden verhoansa ja tutkia kriittisesti mihin olemme tulleet je minne olemme menossa.Vaikka vallanpitäjän onkin vaikea nähdä toimiensa seurauksia käytännön elämässä,
pitäisi edes yrittää.Leffan jälkeen voisi mennä avoimin silmin kansan sekaan (vaikka pelottaakin)
katsomaan miten tavallinen ihminen elää kontrollin alla.

Artikkelissa mainitaan leffan Jeesusallegoriatulkinta, joten asiaan sopinee kaksi suurinpiirteinsiteerausta-ainakin toinen raamatusta, toisesta en tiedä.
Parempi se kai on raamattua siteerata, kuin itseänsä! (vois olla vaikka Soinin suusta).

”Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla”
”Minkä teet yhdelle näistä pienemmistä, teet sen myös minulle.”

padilha tuntuu jotenkin juuri oikealta valinnalta, varsinkin kun on katsonut molemmat tropa de elitet. molemmissa samankaltaista ”överiyttä” kuin verhoevenin väkivalta/fasismi/imperialismi -kuvauksissa.

eikös flesh+blood ollut verhoevenin eka usa-leffa, vai muistelenko väärin.

verhoevenin varsinaista jeesus-elokuvaa odotellessa! montakohan konservatiivia se saa tällä kertaa vihaiseksi?

Uudelleenfilmatisointi on täysin tarpeeton.

Alkuperäinen Robocop on tyylikäs elokuva, jota ”uudelleenkuvittelu” tuskin pystyy parantamaan. Vaikka CGI-grafiikalla toteutettu ED-209 olisi kuinka monta kertaa kiiltävämpi ja sulavampiliikkeinen kuin Verhoevenin stop-motion-robotti.

”Uudelleenfilmatisointi on täysin tarpeeton.”

jos mukaan on mahdutettu vähänkään samanlaista viestiä kuin alkuperäisessä, niin en pitäisi tätä täysin tarpeettomana. ja kun ohjaajana on provokatiivisuudestaan tunnettu padilha, niin ihan mielenkiiinnolla päivitettyä robocopia odottelee.

Robocop 2 on aliarvostettu. Siinä on ahdistavaa tunnelmaakin, kun kakkosrobo ensikertaa päästetään riehumaan sinne pormestarin ja konnien tapaamiseen. Eka on toki ylittämätön. Nauhoitin sen MTV3:ltä, ja katsoin sata kertaa. Kun vuosiä myöhemmin näyttivät leikkaamattoman version, niin leuka putosi lattiaan.

Mielestäni Distric 9:ssä oli osin sellaista tunnelmaa, mitä haluaisin Robocop-remakelle. Siis ne testit yms kun huomattiin sankarin poikkeavaisuus.

Detroitissa on kyllä asiat mennyt aika päin persettä. Naurettavaa tuo on Suomen poliisista valittaminen, Detroitissahan asiat kustiin tiettyjen ihmisryhmien takia, mutta sitähän ei saa Suomessa sanoa.

Kas kummaa, yleensä lehtiin kirjoittelevat kulttuurijournot ällöttelevät starship troopersin vastenmielistä väkivallan ihannointia. Tekemällä satiirista yhtään paksumpaa olisi elokuva mennyt jo puhtaasti farssiksi.

Esimerkiksi hesarin tv-ohjelmia arvostelevat kirjoittajat ovat useaan kertaan haukkuneet ST:n mutta alkuperäinen elokuva-arvostelija oli ymmärtänyt missä mennään ja antanut vahvan suosituksen.

Ymmärtämistä tietysti auttaa jos on lukenut fasisti-Heinleinin alkuperäisteoksen joka EI ole satiirinen teos vaan rehellinen fasistivaltion ylistys. Heinleinin näkemykset lastenkasvattamisesta käyttäen koirankoulutusmetodeja ovat vertaansa vailla.

Onkin melkoinen suoritus että kirjan filmiversiosta tuli niin hyvä, Heinlein-fanit olivat tietysti vihaisia.

Sääli että Aronofskyn versio ei toteutunut, olisi ollut mielenkiintoista nähdä lopputulos. Joku mainitsi myös District 9:n, ja olisin voinut kuvitella sen perusteella Neil Blomkampin olleen hyvä valinta tavoittamaan alkuperäisen Robocopin ultraväkivaltaa ja yhteiskuntasatiiria.

Jose Padilhan tuotoksiin en ole tutustunut, joten en osaa herran sopivuudesta Robocopin ohjaajaksi sanoa oikein juuta tai jaata. Onneksi kuitenkin näyttää että tämä remake päätyisi suht. laadukkaan ohjaajan käsiin, pahin skenaariohan olisi että ohjaajaksi pestattaisiin joku McG:n kaltainen pelle. Olipa Robocop-remake nimittäin kuinka hölmö idea tahansa, on varmasti 100% varmaa että se tapahtuu ennemmin tai myöhemmin.

Näitä luetaan juuri nyt