Robert Downey Juniorin oikeus kieltäytyä
Supersankarileffaa markkinoiva Robert Downey Jr. istui brittiläisen televisiokanavan haastatteluun. Ensin puhuttiin vähän supersankareista. Sitten kysymykset yllättivät näyttelijän. Yhtäkkiä hänen olisi pitänyt tehdä haastattelijalle tiliä ”pimeistä vuosistaan”.
Downey kiukustui, kieltäytyi vastaamasta ja lähti lipettiin. Channel 4 pisti nauhan hermokohtauksesta julki.
Tästä netti räjähti. Onpa Downey herkkänahkainen!
Toimittaja Krishnan Guru-Murthy on sama henkilö, joka sai Quentin Tarantinon hermostumaan inttämällä häneltä vastausta elokuvien ja tosielämän väkivallan suhteesta.
Downey on tunnetusti alkoholisti ja huumeongelmainen. Hän raitistui reilut kymmenen vuotta sitten. Sitä ennen Downeyn käytös oli rajun itsetuhoista. Nyt hän on yksi parhaiten tienaavista näyttelijöistä.
Ennen hermostumistaan, toiseen jo hyvin henkilökohtaiseen kysymykseen vastatessaan Downey ehtii kysyä ”are we promoting a movie?” Hän myös ystävällisesti antoi toimittajalle mahdollisuuden palata johonkin relevantimpaan, kun Guru-Murthy oli kysellyt lähes 20 vuoden takaisesta vankila-ajasta.
Niinpä: kun kyse on supersankarielokuvan markkinoinnista, Downey on vain ja ainoastaan töissä. Sopimuksessa lukee, että hänen pitää ensi-illan aikoihin matkustaa x määrä päiviä ympäri maailmaa ja puhua elokuvasta. Muustakin saa ja voi puhua, mutta velvollisuutta ei ole.
Kyse ei siis ollut sovitusta henkilöhaastattelusta, vaan kymmenen minuutin videohaastattelusta The Avengers: Age of Ultronin lehdistöpäivänä.
Olen keississä täysin Downeyn puolella. Mitä näyttelijältä pitää vaatia? Täyttä avautumista kipeistä asioista? Jokaiseen hyvin henkilökohtaiseen vastaamista?
Voimme päätellä, että Downey ei ole täysin sinut menneisyytensä kanssa. Ok. Pitäisikö hänen meidän vuoksemme olla eri ihminen? Onko Guru-Murthy erityisen sinnikäs toimittaja, kun hän yhtäkkiä penää Iron Manin näyttelijältä vakuutusta, että ovathan kamavuodet takana?
Kaikella on aikansa ja paikkansa. Guru-Murthy teki itsestään uutisen: hän sai näyttelijän hermostumaan. Ei kovin ihailtava saavutus.