Rare Exports - pian pitkänä elokuvana

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Vähän ennen Cannesiin lähtöäni sähköpostiini poksahti elokuvasäätiön Suomalaiset elokuvat Cannesissa -esite. Fantasia- ja kauhuelokuvien määrä siinä hämmästytti.

Joka toisella tuotantoyhtiöllä oli hautumassa näiden lajityyppien kamaa – joillain parikin leffaa.

On luontokeskeistä Lappi-horroria, natseja pyörimässä Kuussa ja suoraviivaisempaakin lahtaamista. Kun Suomea ei aiemmin ole todellakaan tunnettu minään genre-elokuvan kehtona, tuntuu muutos aivan ällistyttävältä.

Yksi nimike naulitsi mielenkiintoni. Niinpä oli pakko ehtiä tuottaja Petri Jokirannan kanssa Palais de Festivalin vastapäiseen turistikahvilaan hetkeksi, kun molemmilla oli aikataulussaan sopiva lovi.

Rare Exports – the Beginning on kansainvälisille markkinoille suunnattu elokuva, jonka genre on fantasia, tummalla huumorilla ja kauhuelementeillä höystettynä. Se kertoo Rare Exports -lyhäreitä edeltävästä ajasta. Näyttelijät ovat samat. Jalmari kirjoittaa elokuvaa”, Jokiranta kertoi.

Hieno homma.

Rare Exports Inc (2003) ja Rare Exports: Official Safety Instructions (2005) ovat Jalmari Helanderin ohjaamia ja yhdessä Juuso-veljensä kanssa kirjoittamia lyhytelokuvia, joille on kertynyt iso läjä palkintoja maailman festivaaleilla. Internetissä ne on nähnyt ainakin miljoona katsojaa – määrää on mahdoton mitata.

”Ja Luc Besson otti ensimmäisen vuotuiselle dvd:lleen, jolle hän poimii maailman parhaita lyhäreitä”, Jokiranta muistuttaa.

Rare Exportseja ei voi selittää, ne on katsottava (ensimmäinen ja toinen).

”Pitkä elokuva on uskollinen lyhärien hengelle. Kuvauspaikat on löydetty Pohjois-Norjasta. Ja näyttää jo siltä, että ulkomaiseksi yhteistuottajaksi saadaan iso nimi. Jos niin käy, jälkituotanto tehdään ulkomailla, koska CGI:tä (tietokonetehosteita) tarvitaan jonkin verran.”

Elokuva on määrä tehdä pääosin suomenkielisenä, noin 2,5 miljoonan euron budjetilla – suunnilleen samalla summalla kuin suomalaiskiinalainen Jadesoturi, jonka toinen tuottaja Jokiranta oli.

Storyboardeja,
joista en voi kertoa

Jokiranta esitteli storyboardeja sillä ehdolla, etten kerro niistä. No, kuvat olisivat puhuneet enemmän kuin kymmenen tuhatta sanaa. Aika massiivisia talvisia fantasianäkymiä niissä oli, CGI:tä todellakin tarvitaan.

Hanketta on ollut helppo esitellä – Helanderin aiemmat Rare Exportsit puhuvat puolestaan. Ja Suomessa Jalmari Helanderilla on ikäänsä (31) nähden loistokas ura mainosohjaajana.

Rare Exports -elokuva kuulostaa hyvältä, vaikka tiettyjä epäilyksiä herää. Lyhärit ovat hauskuudestaan huolimatta perustuneet visuaalisen näyttävyyteen, muutamaan hyvään huumorioivallukseen ja ennen kaikkea yhteen loppukäänteeseen, twistiin. Ja se vitsi on ollut simppeli.

Kakkososassa paukut jo loppuivat vähän kesken.

Pitkän elokuvan elementtien on oltava paljon, paljon, paljon enemmän.

Mukaan ollaankin värväämässä toista, ilmeisesti ulkomaista käsikirjoittajaa väkevöittämään Helanderien ideoita. Hienoa.

Lyhärien perusteella uskon, että onnistuessaan tästä voisi olla oikeaksi kansainväliseksi pikkuhitiksi. Rare Exportsit kun ovat, sallinette ilmaisun, ihan törkeän hyvän näköisiä.

”Ei ole tavatonta, että Luc Besson noteerasi Rare Exportsin, Bessonilla ja Jalmarilla on samantapainen huumorintaju ja kuvallinenkin tyyli”, Jokiranta sanoi.

Se pitää tosiaan paikkansa.

Jokirannan mukaan ensi-illan pitäisi olla jouluna 2010. Jos elokuvasäätiön esitteessä listatut projektit toteutuvat, silloin suomalainen elokuva on melkein yhtä satua ja mäiskettä.

Elämme mielenkiintoisia aikoja.