Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Piranha 3D: kirkkaasti kaikkien aikojen piraijaelokuva, ja enemmänkin

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 19.10.2010 07:01

Piranha 3D on paras näkemäni kolmiulotteinen elokuva – ja yksi vuoden parhaista elokuvista muutenkin. Syy ei tosin ole 3D:ssä. Kyllä, elokuva kertoo piraijoista, jotka syövät nuorisoa. Esihistoriallisista superpiraijoista.

Välillä suurenmoiset elokuvakokemukset tulevat ihan yllättäen. Kuten nyt tämä elokuva. Tiesin Haute Tension – Switchblade Romancen perusteella, että ranskalaisella Alexandre Ajalla on homma hanskassa, mitä tulee perinnetietoisen kauhuelokuvan tekemiseen, mutta tulos ylitti odotukset.

Piranha 3D on herkullisesti överi, mutta saavuttaa myös harvinaisen tasapainon. Hyviä kauhukomedioita on kourallinen. Laji on vaikea, koska yleensä komedian nimissä kaikki lyödään läskiksi. Mikä sitten enää olisi kauheaa? Aja annostelee kauhun kauhuna ja huumori on tulkinnanvaraista, se kasvaa vain tyylikkäästä liioittelusta: itse tarina on kerrottu naama peruslukemilla, mutta kuin varkain sen estetiikka hivuttautuu kauas hyvän maun tuolle puolen.

Muutama vuosi sitten Snakes on a Planesta povattiin hittiä: eikö olisi kreisiä, jos olisi leffa, jossa äärimmäisen vaaralliset käärmeet pääsisivät irti lentokoneessa, joka ei voi heti laskeutua? Kuinka riemukasta olisi, jos käärmelentokoneessa matkustaisi Samuel L. Jackson? Kävi niin, että idea oli lopputulosta hauskempi. Itseironisuudella on vaikea leikkiä, sillä se helposti latistaa tarinan vetovoiman. Elokuvan tulee kiinnostaa ainakin puolitoista tuntia. Pelkkä hupsu asetelma ei riitä.

Piranha 3D onnistuu siinä, missä Snakes mokasi. Tässä elokuva tiiiviisti: arizonalaisessa pikkukaupungissa on yliopistojen kevätloman vuoksi paljon nuoria turisteja, joilla on uimahousut tai bikinit ja mielessä vain yksi asia. Huonokroppaisia ei alueelle ole saapunut. Musa pauhaa rannoilla. Todellisuus on pelkkää MTV Grindia. Sheriffi (Elizabeth Shue) katsoo touhua vähän huolissaan.

Sheriffin poika (Steven R. McQueen) on nörtti. Lou Reedin juliste huoneen seinällä ja Pixies-t-paita kertovat meille, että tässä on hyvä ihminen. Hänestä siis tulee vielä sankari.

Sitten maanjäristys vapauttaa piraijat maanalaisesta järvestä. Ensimmäistä uhria esittää Richard Dreyfuss. Tappajahai-viittaus on aidosti hauska, mutta muuten Aja ei viljele irrallisia ja itsetietoisia viittauksia. Näyttelijätkin vetävät osansa pokkana, ei komediatyyleillä: ainoa vähän farssimainen hahmo on Christopher Lloydin esittämä eläinkaupan pitäjä, ukko joka nyt vain sattuu heti kummallisen piraijan nähdessään tunnistamaan sen heti: ”this particular piranha vanished TWO MILLION YEARS AGO!”

Elokuva on USA:ssa R-rated eli lapsilta kielletty, Suomessa K-18. Verta on, paljon. Siis paljon. Piraija-asioissa ei säästellä. Karmein kohtalo on varattu pehmopornovideoita tehtailevalle niljakkeelle (aina ällö Jerry O’Connoll parhaassa roolissaan).

Entä 3D? Se on tehty jälkituotannossa. Siinä on usein tökeröä Viewmaster-vaikutelmaa. Ei haittaa. Syvyys tuo reippaasti lisäarvoa, sillä Aja käyttää sitä vilpittömällä tavalla – heti alussa nähdään trampoliineilla pomppivia isorintaisia naisia.

Syvyysvaikutelma toimii etenkin veden alla (vähän kuin Avatarin painottomissa kohtauksissa). Veden alle sijoittuu myös elokuvan paras kohtaus, eikä siinä edes ole piraijoita, mutta jääköön sisältö arvailun varaan.

Ei, en suosittele elokuvaa kaikille. Lähinnä heille, joita ihmissyöjäpiraijat ja jalostunut huono maku kiinnostavat. Etenkin heille, joilla on edellytykset genreparodiseen luentaan. Näissä puitteissa Piranha 3D on viiden tähden elokuva. Voin vain kuvitella, millaiset fiilikset yleisö saa elokuvan ensimmäisessä Suomen näytöksessä – kulttielokuvafestivaali Night Visionsin kävijäkunta ymmärtänee juuri tällaisen päälle.

Ja terveisiä niille, jotka vielä valittavat Suomen kalliista elokuvalipun hinnoista. Maksoin Leicester Squarella lipusta reilut 19 euroa arki-iltana, mutta kyllä kannatti.

Piraija 3D ensi-illassa 12.11. Ennakkonäytös Night Visions-elokuvafestivaalilla 29.10.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Hyvältä kuullosti jo aikaisemmin ja nämä läpät vain vahvistavat tunnetta.

”Yksi vuoden parhaista elokuvista”-kommenttisi on muuten poimittu Piranhan lehtimainokseen.

Olihan se omassa tyylilajissaan paikka paikoin ihan hilpeää katsottavaa, mutta aika huono leffavuosi saa olla jotta Piranha kärkisijoille menisi. Tai ehkä ongelma on etten ole koskaan ollut teinipoika. :)

”yksi vuoden parhaista elokuvista”, heh. Aika irtonainen ja perusteeton ilman noita kohdeyleisön ehtoja. Niin käsittämättömän huono elokuva tämä oli. En siis kuulu tämän kulttielokuvan kohdeyleisöön, silti toivon että olisin edes viihtynyt. Kauhu oli tylsää ja komedia, no sitä tavallaan löysin, sitä kellui siellä veren seassa. Ja se pornotuottaja oli hauska, kahdesti.

Olisiko Kimmo mahdollista, että arvostelisit starship troopers 3:sen? Siinähän on samat elementit, mutta ehkä vähän hienovaraisemmin.

Eikö teillä ole huumorintajua? Musta leffa oli yllättävän onnistunut, hymyilin vielä itsekseni leffateatterista poistuessani marraskuun loskaan, samaan aikaan vatsassa omituisesti väänsi. Monet kohtaukset olivat suorastaan kekseliäitä. Aivotonta touhua, mutta viihdyttävää.

Onhan se aika selvää että kaikki eivät tämän elokuvan päälle ymmärrä, mutta onneksi on meitä jotka ymmärrämme. Mahtava elokuva! Two thumbs up! Ei tosikoille:)

Ei jumalauta Kalle, vuoden parhaimpia elokuvia? Välillä menee näköjään hyvältäkin elokuvakirjoittajalta suhteellisuudentaju.

Leffassa on sama ongelma kun suurimmassa osassa uusia kauhuelokuvia. Väkivallalla mässäily menee täysin yli. Ei yhtään innosta katsoa minuuttitolkulla kun ihmisiä revitään kappaleiksi. Pitäisikö sen olla hauskaa? Juonikin on moneen kertaan nähtyä huttua.

Näitä luetaan juuri nyt