Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Päivä, jona Yle-raivo meni yli

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 10.4.2013 07:44

Lehdistöllä on vaikeat ajat. Printtimedian lukija- ja mainosmäärät huojuvat. Joidenkin lehtien levikki on romahtanut ja esimerkiksi entinen nuorison ykköslehti Suosikki lopetettiin kannattamattomana. Samaan aikaan verkko ei ota tuottaakseen. Tämän tilanteen keskellä Yle-vero oli melko kova ratkaisu. Helsingin Sanomien Yle-viha on saanut jo hurjat mittasuhteet.

Tänään Hesari otti Ylen vastaisessa raivossaan aseekseen sokean cp-vammaisen. Josta on lehdessä vain kuva. Hän ei itse edes kommentoi asiaa.

Sairaalla, liikuntakyvyttömällä, mahdollisimman surkean näköiseksi valokuvatulla 53-vuotiaalla Anne Mannilalla ja hänen hellyttävillä pehmoeläimillään on hyvä lyödä toista mediaa. Jottei ihan huutamiseksi mene, aivan jutun loppupuolella mainitaan lyhyesti, että monien pienituloisempien Ylen suurkuluttajien eli vanhusten maksutaakka on itse asiassa laskenut tv-lupamaksun vaihduttua Yle-veroon.

Vaikuttikohan mauttomaan juttuun se, että Hesarin ja Ylen kanssa suoraan kilpailevan Nelosen toimitukset on yhdistetty?

Kyllä: minusta Yle-vero vaikuttaa liian korkealta. Uskon silti, että vapaa demokratia kaipaa myös julkista eli ei-kaupallista mediatoimijaa.

Miksei puhuta sisällöstä?

Miksei mietitä vakavasti Ylen ratkaisua tuottaa kalliita viihdeohjelmia, joista harva pärjää kaupallisten kanavien vastaavien tuotteiden kanssa? Miksi superkalliin Uusi päivä -flopin annetaan jatkua? Onko järkevää televisioida Ruotsin prinsessahäät suorana lähetyksenä? Miksei puututa järkyttävään päätökseen raapaista ulkomaiset laatudokumentit ”lillukanvarsina” rapakkoon?

Näistä ei käydä keskustelua muuten kuin iltapäivälehtien huuto-otsikoilla. Tai kirjoitetaan yhdestä ohjelmatyypistä yksi juttu, joka unohtuu. Väitän, että Ylen tehtävää ei ole pohdittu tarpeeksi.

Ai niin – se olisi ilmeisesti jo kulttuurikritiikkiä, sitä, jonka määrää sanomalehdissä karsitaan. Hesarinkin tv- ja radiosivuilta kirjaimellisesti katosi tilaa tabloid-uudistuksen myötä, vaikka suomalaiset yhä viettävät televisio-ohjelmien ääressä viidenneksen valveillaoloajastaan.

On sanomalaisia noussut myös puolustamaan Pasilan ja Tohlopin perkelettä. Esimerkiksi Ville Blåfeld totesi Twitterissä, että talossa on myös Ylen ystäviä.

Asiasta on käyty Twitterissä muutenkin kiivasta keskustelua.

”Vaikka asiaan liittyy minullakin ristiriitaisia tunteita, yksityisen mediakentän Yle-neuroosi alkaa hipoa huvittavan rajoja”, kirjoitti Jari Sarasvuo.

”Odotan HS:n otsikoita Arvonlisävero ei armahda ketään! Tulovero ei armahda ketään! Olisikohan tasapuolisuus se verotuksen ideakin?”, kommentoi toimittaja ja konsultti Lauri Korolainen.

Ehkä yllättäenkin Hesarin Saska Saarikoski kommentoi jutusta noussutta kohua Twitterissä malttia toivoen.

”Poliitikkojen kaksoispäätös, Yle-vero ja lehtien alv, teki Ylestä mediakriisin syntipukin. Turha kina. Yleä tarvitaan, lehtiä myös.”

Seuraa kirjoittajaa Twitterissä: @kallekinnunen

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

”Miksei puututa järkyttävään päätökseen raapaista ulkomaiset laatudokumentit ”lillukanvarsina” rapakkoon?”

Tämä väärä päätös perustui YLE:n silloiseen tulevaan taloustilanteeseen, joka ennen YLE-veroa oli limbossa. Leikkaus ei tullut tyhjästä, vaan koska senaikainen hallitus oli kykenemätön tekemään asiassa päätöstä.

Nyt kun rahoitus on taas turvattu, olisi korkea aika purkaa tämä päätös.

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka suuri säästö 500 miljoonasta voitaisiin saada, jos ns. turhat viihdeohjelmat lakkautettaisiin. Reiluuden nimissä on kuitenkin sanottava, että tottahan tahattomia floppejakin tulee jonkin verran mille tahansa tuottajataholle.

Kaupallinen media ei Suomessa ei tunnu alastaan juuri paskan vertaa. Ylelle lähetysverkosta maksamistaan rahoistakin jaksoivat itkeä, kunnes typerät poliitikot taipuivat ja yksityistivät lähetysverkon ulkomaiseen omistukseen. Nyt sitten maksavat samasta monopolista Digitalle.

Oikeastaan ainoa, mistä ovat oikeassa, on arvonlisävero. Se estää tehokkaasti lehti- ja kirja-alaa digitalisoitumasta, koska alv:n kasvu vie kaikki ne säästöt, jotka metsien kotiinkannon lopettaminen tuo. Hyvin harva viitsii ostaa lehteä vain digitaalisena, kun hinnan säilyessä samana ainoa ero on, että aiemmin kylkiäisenä tulleet paperiversiot eivät enää keräänny nurkkiin.

Eipä tuo sinänsä ole paperiteollisuusyhteiskunnassa mitenkään kummallinen päätös, mutta korruptiohan tuossa haisee vahvasti kuin Lievestuoreen lipeälampi.

Ihmettelen Kalle Kinnusen asennetta toimittajana tuomitsemassa HS:n juttua mauttomana. Mielestäni hyvää journalismiin ei kuulu makuasioista kiisteleminen. Faktat olivat jutussa oikeita ja tyylilaji oli harkittu.

Haluan kiteyttää koko asian yhteen lauseeseen, jonka eduskunta voi halutessaan korjata.

Jokainen Time Warnerille maksettu Game of thronesin jakso on yksi keskoskaappi vähemmän.

Lisäksi haluan mainita, että ilmaisella verkkosisällöllä YLE estää vapaille markkinoille syntymästä maksullisia verkkopalveluja. Tästä median kehittymisen jarruttamisestako vielä pitää maksaa.

Olisin odottanut Suomen Kuvalehdeltä hieman syvällisempää näkemystä yhteiskunnallisesti merkittävän kokoisesta asiasta.

Koko YLE-vero on farssi sinänsä. Yksimielinen kansanedustuslaitos päätti pakolla periä ns YLE-veron kaikilta tietyn hyvin matalankin vuositulon saavilta kansalaisilta. Kaiken kukkuraksi sidottiin vero indeksiin ja tehtiin siitä maksuautomaatti riippumatta siitä mitä laitos nimeltä YLE tekee tai on tekemättä. Kansanedustajamme eivät edes vaivautuneet määrittelemään YLE:n tehtäviä. Veron määrä arvioitiin n 500 miljoonaan ilman, että analysoitiin mihin raha käytettäisiin. Pääasia oli tuo summa aivan kuten kokoomuksen ajama kuntauudistus, jossa kuntien lukumäärä on tavoite eikä keino – eihän kuntauudistuksessakaan ole määritelty tavoitetta muuten kuin lukumäärällisesti.

Hallituksen kehysriihessä haettiin säästöjä ja veronkorotuksia. Veronkorotuksia tuli ja viime hetkellä demareiden jokapaikanhenrietta (puolueen puheenjohtajuus on tähtäimessä) Krista Kiuru vielä ajoi läpi vaatimuksensa, että indeksikorotuksesta ei luovuta. Kansalaiset pakotetaan säästämään, mutta sama säästäväisyys ei koske YLE:a. Ihmettelen miten tuo YLE-veron indeksikorotus auttaa talouskasvussa ja kestävyysvajeen kuriin saattamisessa.

YLE:n ohjelmiston sisältö ei edes ansaitse analysointia. Se muodostuu suurelta osalta uusinnoista ja uusintojen uusinnoista. Kotimaisen tuotannon määrää supistetaan ja tilalle tulee ulkolaista kehnoa sarjafilmipotaskaa, jota demareiden Mikael Jungner lemmenkiimassaan kävi kalliin kurssituksen yhteydessä Yhdysvalloista ostamassa.

Pilkkokaa YLE ja tehkää siitä kansallinen yleisradioyhtiö, joka keskittyy kotimaiseen ohjelmatuotantoon ensisijaisesti.

”Miksei mietitä vakavasti Ylen ratkaisua tuottaa kalliita viihdeohjelmia, joista harva pärjää kaupallisten kanavien vastaavien tuotteiden kanssa? Miksi superkalliin Uusi päivä -flopin annetaan jatkua? ”

Yksinkertaisesti siitä syystä että rahoituksen siirryttyä verotukseksi ei YLEn enää tarvitse välittää kansalaisten mielipiteistä tai palautteesta – se on saavuttanut täydellisen riippumattumuuden yleisöstään! Tosin samalla riippuvuus (=pakollinen lipominen) hallitukseen päin lisääntyi, mutta mitäpä siitä.
Itse ihmettelen sitä mihin perustuu suhteettomalla YLE-verolla kustannetun laitoksen budjetin naulaaminen tasoon 500 000 000 € / v automaattisin indeksitarkistuksin? Mitään keskustelua julkisen palvelun tv-/radioyhtiön tehtävistä, rajoista ja niiden perusteista ei käyty – maksu vain juntattiin läpi kun se tuntui jonkinmoiseksi kompromissiksi edellisen fiaskon jälkeen jotenkuten ek-enemmistölle kelpaavan. Surkeaa, halveksittavaa päätöksentekoa.

”Lisäksi haluan mainita, että ilmaisella verkkosisällöllä YLE estää vapaille markkinoille syntymästä maksullisia verkkopalveluja. Tästä median kehittymisen jarruttamisestako vielä pitää maksaa”

Kaikki lienevät yhtä mieltä että on tärkeää että YLE tuottaa uutisia. Onko Pekka sitten sitä mieltä että näitä jo kertaalleen veronmaksajien rahoilla tuotettuja uutisia ei saisi veronmaksajien käytettäväksi laittaa nettiin ja vain siksi että HS ja muut voisivat laskuttaa omista uutisistaan?

Järjenkäyttö sallittu ja pää pois yksityisen pääoman perästä!

YLE:n tehtäviin on kirjattu mm. ”monikulttuurisuuden edistäminen”. Käsite on tunnetusti monimielinen, eikä YLE ole sitä yrittänytkään eritellä. ”Monikulttuurisuus” jakaa kuitenkin kansaa, kuten tunnettua, muttei mediassa tunnustettua. Sen kyseenalaistajat joutuvat nyt verovaroin eli pakosta maksamaan tämän ideologian propagoimisen, joka toimii aamusta iltaan yhtä läpinäkyvästi kuin entinen neuvostopropaganda, jonka uskollisimmat toimijat länsimaissa löytyivät ja löytyvät YLE:n palkkalistoilla.

En kuitenkaan suin surminkaan halua provosoida mitään YLE-vetoista näennäisdemokraattista keskusteluiltaa, jossa Dan Koivulaakso& Mahtavat Anderssonit taustakuoroineen hankkisivat jälleen kerran oikeutuksen kansandemokraattisen laitoksensa ideologialle.

Ihan aiheellista raivoa. Itse lähetän Ylelle palautetta päivittäin ja anelen, että Yle tulisi mukaan syrjäytymisen ehkäisemiseen. Mutta kansalle tarjotaan helppoja valmiiksi naurettuja ohjelmia, joista osa on lapsille vahingollisia.

Kummallista, etteivät Yle ja poliitikot ole huolestuneita peruskoulun ongelmista. Rahaa uppoaa Ylen hömppäohjelmiin, mutta toisaalta ei käytetä hyväksi olemassaolevia LUMA-keskuksia ym., joista löytyisi paljon hyvää koko perheen ohjelmaa televisioon ja radioon:
http://ouluma.fi/
http://www.luma.fi/luma/87

Miten Yle saataisiin hyötykäyttöön? Ihmettelin, kun Ajantasa saattaa olla omistettu kokonaan musiikille ja urheilulle, vaikka niitä tulee muutenkin Yleltä hirvittävä määrä. Myös urheilutuloksia työnnetään joka välissä. Dopingit ja jääkiekkotappelut ovat tärkeämpää kuin matematiikan osaaminen.

Yksi matematiikan professori soitti ja kyseli, miten pääsisi tukemaan potkittua opettaja Antti Korhosta. Samalla hän toisti toiveensa saada yhden juttunsa televisioon. Ehdottelin, että myös LUMA-keskusten toimintaa pitäisi tehdä tunnetuksi television kautta. Professori ihmetteli, mitä ne LUMA-keskukset ovat! Miksi Yle ei tee hyötyohjelmia? Miksi LUMA-keskukset eivät pääse Ylen ohjelmiin?

Miksi Ylelle ei saada matematiikkailtoja ja -kerhoja, vaikka laskupäät lahoavat?

Kun omat lapseni olivat yläasteella, ruotsin opettaja ruukkasi sanoa joillekin häiriköille: ”Kun olet hiljaa, saat viitosen.” Varmistin asian opettajalta itseltään. Hän sanoi: ”Pakko kai niistä on päästävä jotenkin eroon.” Tämä kuvastaa, kuinka toivotonta taistelu luokissa on. Tyttäreni tuumasi: ”Oli se kamala paikka se yläaste.”

Opettajilta saamani viestit hätkähdyttävät: ”Päästin yläasteelta arvosanalla 5 pojan, joka ei oppinut kolmosen kertotaulua, mutta istui hiljaa tunnit vihko ja kirja auki.”

Laatumedian tuntee siitä, että se tukee laatumediaa. Esimerkiksi Britanniassa laatulehdistö tukee BBC:tä. Laatumediaa on aina liian vähän.

Kiitos taas Kalle hyvästä kirjoituksesta! Näitä on kiva lukea, vaikken tietenkään ole kaikesta aina samaa mieltä.

Yleä tarvitaan, kuten lehtiäkin. Verkkojulkaisujen lukemisesta pitäisi kaikkien niitä lukevien maksaa. Hesarihan hinnoitteli mielestäni ihan järkevästi verkkojulkaisunsa ja itsekin tilasin jokunen viikko sitten ”koko paketin”.

Minäkin puolustan Pasilan ja Tohlopin perkelettä maksamalla mielelläni Yle-veroa. Laatua ei saa ilmaiseksi, eikä edes halvalla.

Parhaat ajankohtaisohjelmat, A-Studio ja Ajankohtainen kakkonen sekä parhaat sarjat tulevat Ylen kanavilta. Esimerkiksi Teeman espanjalainen sarja Francon jälkeen on loistava. Samoin israelilainen Sodan vangit ja tanskalainen Vallan linnake ja juuri loppunut myös tanskalainen Rikos. Kun vielä saisi Ranskalaisen kylän uuden tuotantokauden tännekin. Kaupalliset kanavat eivät ole onnistuneet tekemään laadukkaita ajankohtaisohjelmia, eivätkä niiden tuottamia / hankkimia enimmäkseen amerikkalaisia sarjojakaan voi aina kehua. Kaupallisuus ilmentyy kaikkialla, myös pinnallisina ja usein jopa populistisina (MTV3) uutisina.

Kalle: minusta Uusi päivä ei ole floppi, vaan aivan ihanaa hyväntuulista draamaa, jota katselemme yhdessä ilmaisutaidoista sarjan myötä innostuneiden teiniemme kanssa! Odottelen myös innolla Ylen Taivaan tulia ja Tehdas-sarjan uusia jaksoja: kotimaista laatudraamaa.

Näitä luetaan juuri nyt