Blogit

Elokuvakriitikko Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Oscarit menettivät yleisönsä, kun leffabisnes keskittyy jatko-osiin

Blogit Kuvien takaa 9.8.2018 11:20
Kalle Kinnunen
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Olihan se jymyuutinen: Oscar-gaalaan tulee aivan uusi palkintokategoria ”suosituille elokuville”. Syy on selkeä. Televisioinnin katsojamäärä on laskenut pahasti – pitää tehdä siitä vetävämpi suurelle yleisölle.

Mitä, eikö Oscareita nimenomaan jaeta amerikkalaisen valtavirran hiteille, Hollywoodin laimeimmille teollisuustuotteille, siis suosituimmille leffoille? Ei.

Vielä parikymmentä vuotta sitten keskeiset Oscar-voittajat olivat lähes järjestään myös ykkössarjan menestyksiä. Sitten Hollywoodin bisneskehitys, suuren yleisön maku tai molemmat yhdessä käänsivät suunnan.

Oscareista äänestävät AMPAS-järjestön jäsenet, jotka ovat käytännössä kaikki itse elokuvantekijöitä. Siinä porukassa arvostetaan eri juttuja kuin tämän päivän lippuluukulla.

Viime vuosina keskeiset Oscar-voittajat ovat enää harvoin löytyneet Yhdysvaltojen vuoden 20 katsotuimman elokuvan listalta. Ero on iso, jos parhaan elokuvan Oscar menee leffalle, joka sai yhden kahdeskymmenesosan vuoden menestyneimmän elokuvan katsojista. Esimerkiksi Moonlight oli ensi-iltavuotensa vasta 92. katsotuin elokuva – ja La La Landkin vasta 19. katsotuin.

Viime vuoden suuri voittaja, The Shape of Water, oli sijalla 46. Keväällä 2016 parhaana elokuvana ja neljällä muulla Oscarilla palkittu Spotlight oli sijalla 62 – ja vaikka Mad Max: Fury Road sai tuolloin eniten Oscareita, sekin, ehta blockbuster, oli vasta sijalla 21.

Näin se nyt menee. Vuotta aiemmin Birdman oli sijalla 78. Kymmenen vuotta sitten The Hurt Locker sai parhaan elokuvan Oscarin Avatarin nenän edestä. Avatar oli vuoden ylivoimaisesti katsotuin elokuva, The Hurt Locker ei edes sadan katsotuimman joukossa. Tuon bisnesristiriita jäi muistiin ja muutamaa vuotta myöhemmin parhaan elokuvan ehdokasmäärää nostettiin, jotta mukaan ainakin ehdokkaiksi saataisiin enemmän isoja hittileffoja.

Ikävä ihminen voisi sanoa, ettei ihme, että televisioinnin katsojat harvenevat, kun framilla on Moonlightin ja The Shape of Waterin kaltaisia erinomaisia elokuvia, joissa ei ole suuria tähtiä, mutta seksuaalisuutta ja monimuotoisuutta sitäkin enemmän.

Missä vika? Yksinkertaisesti siinä, että Hollywood ei enää tuota keskibudjetin elokuvia aikuisille. Sellaisia tehdään hyvin vähän. Indiet ja keskisuurten tuotantofirmojen puoli-indiet ovat keskimäärin yhä pienempiä.

Katsotuimpien leffojen lista taas on pelkkää jatko-osaa ja franchisea. Viime vuoden Yhdysvaltojen 20 katsotuimman listalla oli viisi elokuvaa, jotka eivät ole jatko-osia, uusintaversioita tai tulkintoja jo ainakin kertaalleen aiemminkin filmatusta kirjasta. Menestynein niistä oli sijalla 13. Viidenkymmenen katsotuimman listalla tällaisia ”alkuperäisaihe-elokuvia” oli yhteensä kuusitoista.

Jo seuraavassa Oscar-gaalassa palkitaan siis myös ”suosittu elokuva”, ja luonnollisesti tälle hittikategorialle rakennetaan nyt omia kriteerejään. Samalla tiedotettiin, että Oscar-televisiolähetyksen pituus lyhennetään kolmeen tuntiin. Oletettavasti monet tekniset kategoriat jäävät siis lähetyksen ulkopuolelle.

”Suositun elokuvan” kategoria kuulostaa älyttömältä, mutta silti ymmärrettävältä yritykseltä vääntää ohjelmaan mukaan niitä supersankareita ja starwarsseja, jotka kyllä pääsisivät ehdokkaiksi muutenkin, jos olisivat vain kyllin hyviä.

Hassusti tästä seuraa, että isompien elokuvien mahdollisuudet saada parhaan elokuvan palkinto vähenevät, jos ne ovat ehdolla myös hittikategoriassa. Tosin voi ajatella niinkin, että on epäreilua, kuinka jo lippuluukulla muhkeimman palkintonsa saaneet elokuvat voivat nyt tavoitella peräti kahta keskeistä Oscaria, parhaan elokuvan ja parhaan hitin pystejä. Se on selvää, että ylivoimaisesti suurimmaksi elokuvayhtiöksi Fox-diilin myötä kasvava Disney saa nyt ennennäkemättömän mahdollisuuden jyllätä spektaakkelimaisesti myös Oscareissa.

Sitä paitsi uusi kategoria kuulostaa myös melkein paniikkiratkaisulta: monet ovat arvuutelleet, kuinka paljon se liittyy megailmiö Black Pantheriin, joka pitää nyt saada mukaan lähetykseen tai tulee huutia.

No, onko Oscareilla väliä?

Ei tietenkään ole, nehän menevät aina väärille elokuville ja niistä kirjoitetaan vain koska ne ovat Oscarit, vähän kuten siinä Don DeLillon kirjassa on nähtävyys ”maailman kuvatuin lato”, jota turistit valokuvaavat niin paljon, koska muutkin turistit valokuvaavat sitä niin paljon.  Sellaista paitsi viihde-, myös kulttuurikeskustelu usein on.

Totta kai on väliä – mikään palkinto ei vaikuta lipunmyyntiin ja tekijöiden palkkioihin niin paljoa. Ja sinäkin luit tämän Oscar-aiheisen tekstin.