Nordic crime-buumi ei laannu - Rahalla saa taas, mutta onko Suomi osingoilla

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Rahalla saa tulee vasta nyt ensi-iltaan Yhdysvalloissa. Odottaminen oli fiksua: pääosan Joel Kinnamanista ehti tulla tähti jo rapakon takanakin, kiitos Jälkiä jättämättä -sarjan. Pohjoismaisen rikoksen hehku loimuaa kirkkaana, vaikka Stieg Larsson on jo eilisen hitti.

Jenkkitraileri saa Jens Lapiduksen romaaniin perustuvan elokuvan näyttämään kiiltävämmältä, vauhdikkaammalta ja kalliimmalta kuin se on. (Rahalla saa on ihan mukava svedujännäri ja that’s all.) Suomessahan ensi-ilta oli jo yli kaksi vuotta sitten, huhtikuussa 2010.

Nordic crime ei ole silti mikään pikkujuttu maailmalla.

Stieg Larssonin kirjoja on myyty enemmän kuin kukaan uskaltaisi arvata, Wikipedian mukaan nyt 65 miljoonaa kappaletta. David Fincherin niistä ensimmäisestä ohjaaman Hollywood-elokuvan tuotanto toi kuvauspaikkaansa Tukholmaan noin 50 miljoonaa euroa, kuulin kaupungin elokuvakomission johtajalta viime marraskuussa. Jo Nesbo -filmatisointi Headhunters on tehnyt kelpo tilin maailmalla, vaikka meni Suomessa huonosti viime syksynä.

Pohjoismainen rikoskirjallisuus ja sen elokuvaaminen ovat rahasampoja – Cannesin festivaaleilla näki taas, että pökköä lyödään nyt pesään oikein kunnolla.

Muutamia havaintoja Cannesista:

Rahalla saa 2 on viittä vaille valmis ja kolmosta jo suunnitellaan.

Kun Lars Keplerin romaaniin perustuva Hypnotisoija, (joka on kaikkien aikojen kalleimpia ruotsalaiselokuvia) saa ensi-iltansa syyskuussa, seuraavaa Joona Linna -elokuvaa Paganini ja paholainen kuvataan jo.

Camilla Läckbergin dekkareista on tekeillä erilaisia elokuvia, mahdollisesti samoista teoksista sekä paikallisesti että myöhemmin englanniksi. Ensimmäisenä ehtii englanninkielinen Jääprinsessa, joka on ranskalainen tuotanto ja kuvataan ensi vuoden alussa. Pääosaa esittää skotti Kelly Reilly, mutta ohjaaja on tanskalainen Birger Larsen, jonka edellinen ohjaus oli televisiosarja Rikos – siis se tanskalainen, johon Jälkiä jättämättä perustuu. Lackbergin Fjallbacka -dekkareista on tekeillä myös liuta ruotsinkielisiä elokuvia.

Jussi Adler-Olsenin romaaneista on tuotantoon menossa neljän elokuvan sarja. Ensimmäinen, psykopaattijahdista kertova Vanki kuvataan loppuvuodesta. Klovni -elokuvan ja -sarjaa tehnyt Mikkel Norgaard ohjaa ja juuri nyt näppäimistöä paukuttaa Nikolai Arcel, jonka aiempi taidonnäyte oli ruotsalainen Miehet jotka vihaavat naisia -kässäri.

Suomi on päässyt apajille sen verran, että Kepler-elokuvien poliisisankaria Joona Linnaa esittää Tobias Zilliacus.

Mutta ehkä Aku Louhimiehen ohjaama Marko Kilpi-filmatisointi Elävien kirjoihin paikkaa tilannetta. Inhorealismia hipovan (ja mielestäni hyvinkin elokuvallisen) romaanin perusteella se on tunnelmiltaan hyvin lähellä Pahaa maata ja Vuosaarta silloin, kun ne käsittelivät Suomen kaikesta glamourista vapaata alamaailmaa huokeine huumeineen ja heikkoine tahtoineen.

Elävien kirjoihin valmistuu keväällä 2013.