Miksi Juice-roolin hienosti luova Riku Nieminen ei saanut Jussi-ehdokkuutta?
Jussi-ehdokkuudet julkistettiin eilen.
Eniten ehdokkuuksia sai Juice, Teppo Airaksisen ohjaama elokuva Juice Leskisestä. Kahdeksalla ehdokkuudellaan se meni ohi muista viime vuoden kärkielokuvista, joiksi ehdokkuusmäärän perusteella kuuluvat Hölmö nuori sydän, Tyhjiö, Ihmisen osa ja Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja.
Tuntuu toki kummalliselta, että vaikka muiden muassa kuvaaja Aarne Tapola, leikkaaja Jussi Rautaniemi sekä näyttelijät Iida-Maria Heinonen ja Antti Tuomas Heikkinen olivat ehdolla, pääosaa esittävä Riku Nieminen ei ollut. Miksi?
Ehkä vastaus on yksinkertainen ja kertoo suomalaisen elokuvan kehityksestä.
Koska Jussi-palkintojen kategorioissa on kolme ehdokasta, niissä ei ole neljää ehdokasta. (Viime vuonna ehdokkuuksia oli poikkeuksellisesti neljä per kategoria. Siitä myöhemmin lisää.)
Hyviä miespääosia oli useita. Ihmisen osan Hannu-Pekka Björkman, Mielensäpahoittaja kakkosen Heikki Kinnunen ja A Moment in the Reedsin Janne Puustinen varmasti ansaitsivat ehdokkuutensa.
Jussi-ehdokkuuslistan lukeminen tuotti ainakin meikäläiselle suorastaan iloa. Elokuvat, joista Björkman, Kinnunen ja Puustinen olivat ehdolla, olivat kaikki hyvin erilaisia ja omilla tavoillaan kunnianhimoisia. Roolihahmot ovat hyvin erityppisiä ja sävyisiä.
Parhaan naispääosan ehdokkuudet tulivat eri elokuvista. Oman maan Oona Airola, Tyhjiön Laura Birn ja Juicen Heinonen tekivät kukin aivan erilaiset ja eri henkiset roolit.
Parhaan näyttelijän ehdokkuuksia saaneet kuusi elokuvaa (joihin ei edes kuulu muuten tunnustusta saanut ja omanlaisensa Hölmö nuori sydän) ovat hieno kattaus.
Miestaiteilijaelämäkertaa ja kansallista nostalgiaa, mutta myös queer-rakkauselokuva ja semisatiirinen taiteilijakuvaus. Hyvin tehty jatko-osa ja Kari Hotakainen -filmatisointi. Lajityyppien ja tekemisen tapojen kirjo suomalaisessa elokuvassa kasvaa.
Vaikka Niemisen jääminen vaille ehdokkuutta tuntuisi erikoiselta, herättää toinen kategoria enemmän kysymyksiä.
Parhaasta käsikirjoituksesta ovat ehdolla uusi Mielensäpahoittaja, Ihmisen osa ja Hölmö nuori sydän.
Ehdolla eivät ole Juice eikä Suomen hauskin mies. Jälkimmäisen käsikirjoitus on saanut poikkeuksellisen kansainvälisen tunnustuksen anonyymissä arvioinnissa.
En väitä, etteivätkö ehdokkuuksia saaneet elokuvat olisi niitä ansainneet, mutta Juicen rohkeat tarinalliset valinnat ja Suomen hauskimman miehen hienostunut klassinen rakenne ovat myös merkillepantavia.
Kun olin yhdeksän kertaa esivalintaraadissa Jussit jakavan Filmiaura ry:n hallituksen jäsenenä, haastetta usein oli nimenomaan käsikirjoitusten ja naispääosien arvioinnissa. Ensinmainittujen ongelmista ja henkisistä jumiutumisista johtui sekin, että hyviä jälkimmäisiä ei joinain vuosina montaa ollut. Kotimaisten elokuvien lukumäärän ja etenkin tason noustua raadilla tuskin on enää tilanteita, joissa tietyissä kategorioissa parhaita tuntuisi olevan vain kaksi.
Harmi Niemisen puolesta, harmi Juicen ja Suomen hauskimman miehen käsikirjoittajien puolesta. Mutta isossa kuvassa ongelma on lopulta positiivinen.
Viime vuonna Jussi-ehdokkaita oli kussakin kategoriassa neljä – ensimmäistä kertaa palkinnon historiassa. ”Esivalintaraati päätti runsaan ja monimuotoisen elokuvavuoden sekä Suomen 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi valita tänä vuonna jokaiseen kategoriaan yhden ehdokkaan enemmän kuin aiemmin”, Filmiaura ry perusteli tuolloin.
Tiedän kokemuksesta, että rajanveto on vaikeaa ja televisioinnin kestorajoitteet aiheuttavat hyvin pragmaattiset haasteensa Jussi-gaalan tuottamiseen ja ehdokkuusasetelmiin.
Ehkä siihen neljän ehdokkaan malliin olisi silti pitänyt jäädä. Suomalainen elokuva taitaa ansaita sen.
Muokattu 25.1. klo 10.26: poistettu virheellinen maininta, että Teppo Airaksinen olisi saanut ehdokkuuden parhaasta ohjauksesta.