Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Miksi Avatar on myrkkyä elokuvan tulevaisuudelle

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 25.1.2010 08:01

James Cameronin kolmiulotteinen Avatar on kerännyt rutkasti yli miljardi euroa. Se on pian kaikkien aikojen menestynein elokuva.

Avatar ei ole huono. Se on jännittävän ja viehättävän näköinen sekä kohtuullisen viihdyttävä – ihan kivaa hömppää. Mutta sen odotukset ylittäneen suosion seuraukset eivät ole kauniit.

Odotettavissa on 3D:n ylimenokausi, koska nyt Hollywoodin elokuvastudiot ja -tuottajat ajattelevat, että kolmiulotteisuus on oikotie onneen. 3D-näytösten liput ovat tavallista kalliimpia, joten elokuvat tuottavatkin enemmän per myyty lippu. Uusi tekniikka kiinnostaa nuorta yleisöä, jolle se yksin voi hyvin olla lipunostopäätöksen syy.

Suomessakin Avatarin katsojista 97 prosenttia on valinnut 3D-version, vaikka kopiojako 3D:n ja tavallisten kaksiulotteisten esityskopioiden välillä on tasan: 45 kopiota digitaalista 3D:tä ja 45 filmikopiota. 97 prosenttia!

Se tarkoittaa, että elokuvaa mennään katsomaan juuri sen kolmiulotteisuuden vuoksi, uteliaisuudesta.

Mädät hedelmät nähdään jo: Darren Aronofskynkerrotaan jättäneen RoboCop -remaken esituotannon, koska tuottaja vaatii häntä tekemään sen kolmiulotteisena. Aronofsky ei näe 3D:n etuja. Hänen ulosmarssinsa jälkeen RoboCopin uusintaversiota on vaikea nähdä enää kovin kiinnostavana.

Myös seuraavan James Bond -seikkailun huhutaan olevan 3D.

Todennäköisesti myös monille hyville käsikirjoituksille käy nyt niin, että niistä tehdään väkisin 3D-elokuvia.

James Cameron on Hollywoodin taitavimpia insinöörimäisiä elokuvantekijöitä: palaset eivät ole välttämättä uusia oivalluksia, mutta ne ovat turvallisesti kohdallaan, eli homma toimii ainakin mekaanisesti erinomaisesti. Hän on tutkinut 3D:n mahdollisuuksia toistakymmentä vuotta, ja on ollut Hollywoodissa ohjaajista tämän teknologian ehdottomin edelläkävijä.

Mutta Avatarin perusteella hänkään ei saa 3D-maailmaan kovin paljon sielua. Avatar on uuden teknologian näytös – ja keskinkertainen elokuva. Pelottaa mitä käy, kun 3D-tehtailuun ryhtyvät ohjaajat, joille kyseinen teknologia on uusi tuttavuus.

Puhutaan, että 3D olisi samanlainen edistysaskel kuin aikanaan ääni, väri ja laajakangaskuvaus. Se voi hyvinkin olla.

Täytyy kuitenkin muistaa, että äänestä, väristä ja scopesta tuli merkittäviä keinoja, kun ne eivät olleet enää itsetarkoituksellisia erikoisuuksia.

Milloin 3D saavuttaa samaan vaiheen? Siihen voi mennä vuosikausia, vuosikymmenkin. Ehkä täytyy odottaa uutta 3D-järjestelmää, jossa ei enää tarvita nenää painavia isoja laseja, jotka ainakin nyt muistuttavat olemassaolostaan ja tekevät kolmiulotteisiin leffoihin täysin uppoutumisesta aika hankalaa.

Tuoko 3D koskaan mitään muuta lisää kuin enemmän summennusta silmille, imua elokuvan ulkopintaan? Tähänastiset merkit eivät kummempaan viittaa.

Avatarin miljardituotto voi sammuttaa monilta elokuvamoguleilta järjen valon. Jos iso studio tekee parissa vuodessa yhden elokuvan joka menestyy puoliksikin näin hyvin, voi se epäonnistua samaa yrittävissä puupääjutuissa monta kertaa. 3D-silmänkääntöhömppää siis vaan äkkiä kankaalle, kyllä joku niistä löytää suuren yleisön ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Näiden lipputulojen (ja sisälllön – eli sen puutteen) varjossa tärkeää on vain se, että on 3D.

(Itse Avatarkin saa todennäköisesti jatko-osan. Cameronin kerrotaan jo myöntäneen sen. Mistä ihmeestä se voi kertoa? Tarinahan oli tässä.)

Kuten David Thomson kirjoittaa The Guardianissa Yasujiro Ozu-aiheisessa esseessään: juopa mahtailevan hölynpölyspektaakkelin ja ihmisten oikeista asioista kertovan draaman välillä kasvaa elokuva-alalla nyt rajummin kuin koskaan ennen. Ensinmainitun eduksi.

En ole tässä mittelössä sinisten puolella.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

3D ei haasta kotiteattereita vaan lisää myös niiden myyntiä. Blu-ray 3D standardi kehitettiin valmiiksi alle kahdessa vuodessa ja ensimmäiset sitä tukevat laitteet ja leffat tulevat myyntiin tänä vuonna. Myyntivideomarkkinat ovat kehittyneet myös niin merkittäväksi tulojen osalta että uusin tekniikka on ilmeisesti tuotava myös kotona elokuvia mieluiten katsovien saataville mahdollisimman pian.

Terästotuus: ”Oma kiinnostava pointtinsa on tietenkin, miksi vaikka KK ei voi myöntää olleensa missään suhteessa väärässä Avatarin suhteen. Nyt kun tuo kaikkien aikojen kassamenestyskin ylittyy parin päivän sisällä.”

Missä suhteissa tarkalleen olen ollut väärässä?

Olen ilmaissut mielipiteeni. Ymmärrän, ettet anna periksi ennen kuin myönnän Avatarin olevan maailman paras elokuva, mutta minusta se on korkeintaan kohtuullisen viihdyttävä teknologiaesittely.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Monomania

Esim. kk 26.11: ”Hemmetti että ne ovat rumia. Ja näkemieni ennakkopätkien perusteella 3D ei oikein toimi.”

Nyt: ”Odotettavissa on 3D:n ylimenokausi, koska nyt Hollywoodin elokuvastudiot ja -tuottajat ajattelevat, että kolmiulotteisuus on oikotie onneen. 3D-näytösten liput ovat tavallista kalliimpia, joten elokuvat tuottavatkin enemmän per myyty lippu. Uusi tekniikka kiinnostaa nuorta yleisöä, jolle se yksin voi hyvin olla lipunostopäätöksen syy.”

Jos ei 3D toimi, miksi on odotettavissa 3D:n ylimenokausi? Toimimattomaan tekniikkaanko studiot miljooniaan sijoittavat? Nyt olet taas ymmärtänyt väärin: en vaadi sinua myöntämään, että Avatar on maailman paras elokuva. Noin tyhmää väitettä en haluaisi kuulla kenenkään suusta: hei, sushi on parempaa kuin sisäfile, pizza voittaa hampurilaisen… Mitä monomaniaan tulee: vilkaisepa kaikki Avatar-juttusi… niin Petterin mielestä Terminator2 on parempi…

hyvia pointteja mutta mun mielesta mikaan ei esta indie ohjaajia/DPita ottamasta 3dta haltuun ja kuvaamasta oikesta ihmisten asiosta kertovaa elokuvaa 3d:na! Ei siihen 100 miljoonan dollarin tietokonemaailmaa – kaksi kameraa, 3d rig ja tukku kokemusta stereoskooppisesta kuvauksesta ja post productionista riittaa. Tottakai jos kuvataan 35mm niin filmikustannukset tuplaantuu mutta en usko etta 3D on pienempien budjetin elokuvien ulottumattomissa.

Tekniikka tulee varmasti paranemaan, Gucci alkaa valmistaa trendikkaita polarisoivia laseja ja painon voisi helposti pudottaa puoleen. Jossain vaiheessa laseista paastaan eroon kokonaan. Kotikayttoon tulevien hyvien 3DTViden kuva nayttaa itseasiassa paremmalta kun useimpien suurien leffateattereiden.

Katselin ennen joulua Sky:n 3Dna kuvaamaa fudis demoa 3D telkkarilla ja laseilla – samalta fudikselta se naytti, mutta lasnaolemisen tunne on eri luokkaa.

Tottakai tarina ja kuva ennen ”3d temppuja”, mutta nakisin erittain mielellaan vaikkapa Cameronin siipan Bigelow:n elokuvia 3D:na – Strange Days tai Hurt Locker – ajatuskin laittaa veden kielelle!

Eihän Kinnunen blogissa todennutkaan, että 3D tulisi olemaan aina ja ikuisesti maailman huonoin asia, vaan eniten huoli kohdistuu Avatarin jälkeiseen etsikkoaikaan, kun sitä yritetään tunkea jokaiseen projektiin, jonka budjetti antaa myöden. On epärealistista olettaa, että pienempien tuotantojen ohjaajat ottaisivat keskeneräisen kerrontakeinon heti omakseen.

Terästotuus: ”Jos ei 3D toimi, miksi on odotettavissa 3D:n ylimenokausi?”

Miljardin lipputulot – vau vau, 3D myy. Hyvin markkinoitu silmänkääntötemppu myy. Siksi on odotettavissa 3D:n ylimenokausi.

Rautalangasta vielä; näkemieni ennakkopätkien ( https://suomenkuvalehti.fi/blogit/kuvien-takaa/avatar-ennakko-james-cameron-ei-viela-tehnyt-3d-lapimurtoa ) perusteella Avatarin 3D ei vakuuttanut. Ei kai tuo elokuun kansainvälinen vartin ennakkokooste-floppi tehnyt juuri kehenkään muuhunkaan vaikutusta. Sanoisin saman tuosta ennakkoklipistä varmasti uudelleen.

Enkä kirjoittaisi ylimenokaudesta, jos en uskoisi, että 3D vielä jonain päivänä antaisi jotain enemmänkin. Kuten sanottu, joskus se ei enää ole itsetarkoituksellinen erikoisuus. Sitä odotellessa.

Näyttäisi siltä, että Kinnusen Kallen multiplexiin ei kelpaa sen enempää nautittava 3D-seikkailu kuin suomalaisen dokumentin (Kansakunnan olohuone) tapainen elokuva, joka kertoo taitavasti ja elokuvallisesti ”ihmisten oikeista asioista”.

Eikö erilaisten elokuvien rikkaus – nimenomaan elokuvateatterissa, suurelta kankaalta – olekaan enää hyve?

”Näkemieni ennakkopätkien…”

Nyt en enää ymmärrä yhtään mitään. Eikö KK kirjoittanutkaan ylinnä olevaa juttua 3D-version katselleena, kyllä siitä sen vaikutelman sai? Langettaako hän tuomion 3D:lle ja Cameronin elokuvalle näkemättä sitä siinä muodossa kuin se on tarkoitettu katsottavaksi – siis alusta loppuun.

Nyt en oikein ymmärtänyt. Ehkä vika on taas minussa.

Hannu Björkbacka:

Irrotat nyt kommentin yhteydestä, johon se liittyy. Tuossa kuusi kommenttia ylöspäin nimimerkki Terästotuus halusi osoittaa, että olen jotenkin ”väärässä” Avatarin suhteen. Terästotuuden logiikka on tämä: olen väärässä, sillä Avatar menestyi, vaikka olen aikanaan ao. elokuvasta esitetyn vartin ennakkopätkästä todennut, ettei 3D tehnyt minuun vaikutusta. Kommenttini oli vastine tähän kummalliseen syytökseen.

Olen muuten käynyt katsomassa 3D-Avatarin, vaikka arviota kirjoittaessani epäilin, että en ehkä jaksaisi. Se oli pitkäveteisempi kokemus kuin 2D-Avatarin ensikatselu. Arvio siis täällä:

https://suomenkuvalehti.fi/blogit/kuvien-takaa/james-cameronin-avatar-iso-natti-ja-vahan-tylsa

Juu, lähetäänpä taas. KK kirjoitti: ”Miljardin lipputulot – vau vau, 3D myy. Hyvin markkinoitu silmänkääntötemppu myy.”
Oletko ihan tosissaan siitä, että Avatar myy vain 3D:n takia? Mitenkä aikaisemmat 3D-leffat, miksi ne ei myy? Olisiko Avatarin kohdalla paremmin sanottua: osaavasti käytetyn 3D:n takia? Mielestäni tämäkin kommentti olisi yhtä oikeassa kuin sanominen että alkuperäinen starwars oli hitti vain tekniikkansa puolesta.

”Siksi on odotettavissa 3D:n ylimenokausi.”
Ei, vaan koska Avatar oli tehty visuaalisesti ennennäkemättömän visionäärisesti ja elokuva on ”normaalille” katsojalle koskettava.

”Rautalangasta vielä; näkemieni ennakkopätkien ( https://suomenkuvalehti.fi/blogit/kuvien-takaa/avatar-en nakko-james-cameron-ei-viela-tehnyt-3d-lapimurtoa ) perusteella Avatarin 3D ei vakuuttanut. Ei kai tuo elokuun kansainvälinen vartin ennakkokooste-floppi tehnyt juuri kehenkään muuhunkaan vaikutusta. Sanoisin saman tuosta ennakkoklipistä varmasti uudelleen.”

Katsopa otsikkosi: Miksi Avatar on myrkkyä elokuvan tulevaisuudelle, James Cameronin Avatar: iso, nätti ja vähän tylsä, Ensimmäinen Avatar-arvio netissä: ”Paska”.

Eikö jutuissasi ole samaa asenteellisuutta kuin parjaamissasi suomalaisissa Muukalainen-leffan kritiikeissä? Ethän sie oo yhtään kummempi.

”Enkä kirjoittaisi ylimenokaudesta, jos en uskoisi, että 3D vielä jonain päivänä antaisi jotain enemmänkin. Kuten sanottu, joskus se ei enää ole itsetarkoituksellinen erikoisuus. Sitä odotellessa.”

Minä kirjoitin heti leffan katsottua tänne (20.12.09): ”että Avatar on vähintään yhtä mullistava kuin Cameronin Terminator2 oli aikoinaan.” Tällä viittasin, että se tulee johtamaan myös jonkinlaiseen vastaavaan kehitykseen kuin nyt mainstream 3D:n nopea kaupallinen hyödyntäminen on; tosin tämä on alkua ja tulevaisuudessa mennään uusille urille, mutta Avatarin tasolle ei tulla pääsemään kymmeneen vuoteen niin kuin ei päästy T2:hdenkaan tasolle 90-luvulla. Miksi et puhunut ylimenokaudesta kuukausi sitten?

Siteeraan vieläkin itseäni Avatar-keskustelusta: ”Tuota minä vain jaksan ihmetellä, miksi oman alan tekijät (varsinkin taiteen alalla) eivät (juuri) koskaan tunnista merkkitapauksia, kun ne syntyvät?”

”Katsopa otsikkosi: Miksi Avatar on myrkkyä elokuvan tulevaisuudelle, James Cameronin Avatar: iso, nätti ja vähän tylsä, Ensimmäinen Avatar-arvio netissä: ”Paska”.

Eikö jutuissasi ole samaa asenteellisuutta kuin parjaamissasi suomalaisissa Muukalainen-leffan kritiikeissä?”

Luepa ne jutut, äläkä katso vain niitä otsikoita, niin näet että Kinnusen kovimmatkin mielipiteet ovat vähintäänkin riittävästi perusteltuja. Aloita vaikka tästä kirjotuksesta, niin näet mitä se ”myrkky elokuvan tulevaisuudelle” oikeasti tarkottaa.

Jos jotakin, niin tuo yksittäisten kohtien kaivaminen Kinnusen jutuista kuvaa vain sinun asenteellisuuttasi, jota yrität pönkittää osoittamalla pikkulapsimaisesti sormella asiayhteyksistä irroitetuja lauseenpätkiä sekä näitä otsakkeita, joiden ensisijainen tarkoitus on herättää lukijan huomio. Vaikka pienellä provokaatiolla. Fiksu lukija ymmärtää kyllä tekstin varsinainen tarkoituksen sen luettuaan. Oletko sinä sellainen?

Oukki doukki, Kalle Kinnunen. My mistake! Lupaan käydä lukemassa arviosi. (Itse pidin elokuvasta ja ihmettelin, miksei sen menestykseen uskottu. Vanhanaikainen seikkailu ei ole minulle kirosana ja ensimmäisenä aitona 3D-kokemuksena olin todella vaikuttunut. Mielestäni Cameron onnistui siinä, missä Lucas uusilla Star Warseillaan ja niiden paljon puhutulla digitaalisuudella epäonnistui. Ja selvennykseksi: inhosin Titanicia ja luulin inhoavani tätäkin.)

Ehkäpä 3D elokuvan suosiossa juuri nyt on kyse siitä, että enemmistö nykyisestä elokuvissa käyvästä sukupolvesta ei niitä ole juuri aiemmin teattereissa niitä nähnyt. Syystä, että suurimmalla osalla ei ole ollut siihen mahdollisuutta, ellei sitten ole sattumalta sellaiseen Disney Landissa tai Vegasissa tms. erehtynyt.

Useimmat eivät ole, jos eivät asu suurkaupungeissa. 3D teattereita ei ole ollut kuin suurkaupungeissa ja satunnaisina kiertävinä esityksinä. 3D näytökset ovat useimmiten olleet elokuvia joita ei kukaan täysipäinen (aikuinen) jaksa katsoa saati sitten kehua jälkikäteen. Ei ainakaan selvinpäin.

Useille aiemmin 3D leffan aiemmin nähneille on siksi yllätys, että Avatarista ja sen 3D versiosta jaksetaan kohkata.

Okei, se on parempi leffa kuin ne huvipuistoissa ja kiertävissä esityksissä näytetyt 3D pätkät, mutta se ei ole vielä kovin paljon. 3D ja stereokuvat olivat arkipäivää jo -60 luvulla jokapojalle, varmasti kaveripiirissä jollakin oli View-Master jos ei itsellä ollut. Satunnaisella huvipuistokäynnillä tai ulkomaanmatkalla moni pääsi sitten kokemaan sen 3D leffankin ja sai lasit muistoksi, jos hyvin kävi niin ei tullut päänsärkyä ja paljon hattaraa hiuksiin.

Elokuva_teollisuus_ (paino sanalla teollisuus) näkee 3D:ssä nyt uuden keinon hankkia lisää rahaa ja se riittää sille. Keskinkertainenkin sisältö myy näköjään 3D:nä ja sillä voi tehdä rahaa ainakin jonkin aikaa kun leffa ei alennu huvipuistojen 3D tölskäämisen tasolle (vau, 3D – on se ihmeellistä eikö olekin … vai onko sittenkään?).

Kalle kirjoittaa siis täysin asiaa. 3D:sta yritetään melko varmasti tunkea kohta joka leffaan, koteihin halutaan myydä 3D TV ja mediatoistimia, koska se on hyvä bisnes alalle. Onhan se tietysti yksi osoitus tekniikan ja sen käytön kehittymisestä, joka näyttää olevan monelle niin tärkeää nykyään.

Helposti kuitenkin unohtuu se, että parfymoity *ska on edelleen sitä itseään ei se siitä paremmaksi muutu. Hyvä leffa jossa tarina ja kerronta kohdallaan ei niitä erikoistehosteita (parfyymiä) juuri tarvitse.

Hannu Björkbacka: ”Näyttäisi siltä, että Kinnusen Kallen multiplexiin ei kelpaa sen enempää nautittava 3D-seikkailu kuin suomalaisen dokumentin (Kansakunnan olohuone) tapainen elokuva, joka kertoo taitavasti ja elokuvallisesti ”ihmisten oikeista asioista”. Eikö erilaisten elokuvien rikkaus – nimenomaan elokuvateatterissa, suurelta kankaalta – olekaan enää hyve?”

Unohdin vastata aiemmin. Jostain syystä minulla ei ole omaa multipleksiä ja ehkä hyvä niin. Mitä tulee Kansakunnan olohuoneen 8 kopion levityksen (ja parin sadan katsojan tuloksen) kritisointiin: jostain ne esitysajat ovat pois, eli jotain tippuu vastaavasti ohjelmistosta, kun uutta tuodaan sisään. Suurin osa suomalaisista dokumenteista on tehty televisioon ja ne näyttävät siltä. Pelkästään tänä keväänä tuodaan teatterilevitykseen puolentusinaa kotimaista dokkaria, joista todennäköisesti korkeintaan pari on ansainnut sen visuaalisuudellaan ja/tai aihepiirinsä kiinnostavuudella. Sitten niitä muita esitetään tyhjille saleille – vaikka olisivat kuinka laadukkaita. Kuukausi pari myöhemmin ne näytetään kuitenkin televisiossa, joten ketä huvittaisi maksaa kymppi leffalipusta? Ilmiö kummastuttaa – ja johtuu siitä, että digikopioiden tekeminen on melko kustannustehokasta. Tosiasiassahan tuon leffateatterilevityksen ainoa merkitys on, että näin tekijät saavat hieman enemmän huomiota dokumenteilleen (ensi-ilta-arviot, haastattelut lehdissä) ja pääsevät kilpailemaan Jussi-ehdokkuuksista.

Muuten, toivon että kommentit blogimerkintöihini esitetään kyseisen tekstin perään, ettei mene jyvät ja akanat ihan sekaisin. Tämä nyt ei voisi vähempää liittyä Avatariin.

Hannu Björkbacka: ”Itse pidin elokuvasta ja ihmettelin, miksei sen menestykseen uskottu.”

Kyllä sen menestykseen on uskottu, mutta ripeä nousu jopa kaikkien aikojen tuottoisammaksi (kun inflaatiota ei lasketa) on ollut useimmille alan ihmisillekin yllätys. Tiedän tämän. Juuri ennen Avatarin ensi-iltaa kuulemani alan sisäiset (henkilöitä jotka ovat töissä firmoissa, jotka suoraan hyötyvät Avatarin menestyksestä) odotukset Suomen katsojamääristä – kun elokuva oli jo nähty – on ohitettu jo pari viikkoa sitten. Ja Avatar on meillä nyt kolmanneksi katsotuin leffa.

Tosin Suomessahan Cameronin elokuva ei vielä läheskään hätyyttele all-time katsojalukujen kärkeä, vaan on kaukana niistä. Sillä on 288 000 katsojaa sunnuntai-iltaan mennessä. Näin lienee muuallakin. USA:ssa menestys lasketaan dollareista, ei katsojamääristä. Avatarin liput ovat tavallista kalliimpia, koska se on 3D, joten vielä inflaationkin huomioiden katsojamäärä lienee toistaiseksi noin 60 prosenttia edellisen ykkösen eli Titanicin saavutuksesta.

KK: ”Muuten, toivon että kommentit blogimerkintöihini esitetään kyseisen tekstin perään, ettei mene jyvät ja akanat ihan sekaisin. Tämä nyt ei voisi vähempää liittyä Avatariin.”

Ole sitten hyvä äläkä käytä tällaista otsikkoa (olisiko ollut edes tällaisena parempi: miksi Avatarin MENESTYS on myrkkyä elokuvan tulevaisuudelle?), kiitos:
”Miksi Avatar on myrkkyä elokuvan tulevaisuudelle”

Ja tietysti olisi parempi, että tuollainen blogimerkintöihin viittaava kommentti esitetään ENNEN kuin jäädään keskustelussa altavastaajaksi. Minulle ainakin opetettiin peruskoulussa, että pitää kirjoittaa aiheesta (otsikko määrittää aiheen), eikä aiheen vierestä.

Voi LOL, rentoudu Terästotuus vähän, ettei tule NETTIhepuli…

Elokuvan tulevaisuus on mahdollista digitaaliteknologian ansiosta olla myös tavallisen yksilön käsissä. Kolmiulotteisuutta voi kuka tahansa hyödyntää. Eräs 3-D elokuvan ohjaaja oli lähes sokea kun teki elokuvan stereoskooppisena (joka näytettiin myös Sodankylän filmifestivaaleilla 2005). Kuka tahansa voi hyödyntää kolmiulotteisuutta erittäin helposti. Miksi Kinnunen puhuu 3-D teknologiasta vain Hollywoodin teosten kautta. You Tube mahdollistaa demokraattisen elokuvakulttuurin levittämisen ja 3-D teknologioiden hyödyntämisen. Ja vielä Avatarista. Kinnusella on todella huono mielikuvitus jos ei tajunnut Avatarin tarinan olevan jatko-osan arvoinen. Kinnunen ei halua tavallisen kansalaisen ulottuville 3-d teknologiaa vaan tyytyy siihen että isot studiot jatkavat elokuvan tulevaisuuden muokkaamista.

Näitä luetaan juuri nyt