Max Payne Kauhajoen varjossa
Max Payne -tietokonepeli on yksi Suomesta laajimmin maaailmalle levinneistä populaarikulttuuri-ilmöistä ja mahdollisesti rahallisesti kaikkein menestynein suomalainen audiovisuaalinen tuote. Peliä ja sen jatko-osaa on myyty yli neljä miljoonaa kappaletta. Nyt Max Paynesta on tehty Hollywood-elokuva.
Elokuvan pääosassa on Mark Wahlberg, sivurooleissa muiden muassa Beau Bridges ja Mila Kunis.
Vaikka Remedy-pelitalon kehittämää peliä pelaamalla ei sen suomalaista alkuperää voisi tietämättä millään arvata, eikä elokuvaakaan tekemässä ole ollut käytännössä lainkaan suomalaisvoimia, on ison toimintaelokuvan lieväkin suomalaisuusaste tietysti hyvin kiinnostavaa – meillä kun on niin vähän aihetta ylpeyteen kansainvälisellä elokuvakentällä.
Max Payne -elokuva on budjetiltaan huomattavasti suurempi kuin Renny Harlinin viimeisimmät leffat.Ilta-Sanomien mukaan kyseessä on yksiselitteisesti ”Suomi-elokuva”.
Mutta Suomessa elokuvalla on kuitenkin nyt odottamaton ongelma. Miksi, se selviää katsomalla trailerin. Tiettyjä mielleyhtymiä Kauhajokeen on vaikea välttää – vaikka trailerin asefetisismi, yksinäisen kostajan teema ja vaikkapa käytävillä ammuskelu ovat tämäntyyppisten toimintaleffojen ja pelien peruskauraa, on ne nyt viety niinsanoakseni tappiin asti.
Mark Wahlberg markkinoi Max Payne -elokuvaa San Diegon sarjakuvafestivaaleilla Yhdysvalloissa 24. heinäkuuta 2008. (Kuva Denis Poroy / Lehtikuva)
Kun aamulla tapasin levitysyhtiön väkeä, selvisi, että Kauhajoen joukkomurha on vaikuttamassa Max Payne -elokuvan levitykseenkin.
”Eräitä suunniteltuja asioita (markkinoinnissa) on nyt jätetty tekemättä”, kertoi elokuvaa levittävän FS Filmin markkinointipäällikkö Katja Kajes viitaten Kauhajoen tapahtumiin.
Esimerkiksi elokuvateatterien auloissa videolta pyörivä Max Payne-traileri on ”siistitty niin, ettei siinä oikeastaan näy muuta kuin elokuvan nimi”, Kajes sanoi.
”Onneksi itse elokuva ei kuitenkaan ole verinen, siinä ei mässäillä väkivallalla. Silti elokuvatarkastamo on sen suhteen nyt ikärajaa antaessaan varmasti eri tavalla tiukka.”
Verettömyys johtuu siitä, että elokuvalle on USA:ssa haluttu PG-13-ikäraja, eli se on sallittu, mutta alle 13-vuotiaiden toivotaan tulevan vanhempansa seurassa. Tämäntyyppisessä toimintaelokuvassa PG-13 tarkoittaa, että ihmisiä saadaan ampua runsain määrin, kunhan väkivalta on fantasianomaista, veretöntä ja suhteellisen kivuttoman näköistä. ”Lapsilta kielletyssä” eli R-ikärajan standardeihin tehdyissä elokuvissa väkivalta voi olla realistisempaa.
Tästä kaksinaismoraalista voi kukin ajatella, mitä haluaa.
Hitman ja
Jokela
Suomessa elokuvaa ei ole vielä tarkistettu, mutta Valtion elokuvatarkastamo antanee K-15-ikärajan.
Viime vuonna vain kaksi viikkoa Jokelan jälkeen piti valkokankaalle tulla Hitman-peliin pohjautuva elokuva, mutta sen Suomen ensi-iltaa lykättiin. Nyt siirtoa ei ole edes vakavasti harkittu, vaan odotettu Max Payne tulee Suomessa ensi-iltaan samana päivänä kuin USA:ssa. Ehkä Hitmanin osalta vaikutti myös se, että peli kuului Pekka-Eric Auvisen suosikkeihin ainakin hänen YouTube-profiilinsa perusteella.
On mielenkiintoista nähdä, ryhdytäänkö iltapäivälehdissä sauhuamaan Max Paynea vastaan – tuskin, onhan se ”Suomi-elokuva”. Kyllä isänmaallisuus tässä maassa aina moralisoinnin voittaa.