Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Marko Mäkilaaksolla menee kovaa

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 19.5.2008 14:20

”Teen seuraavaa elokuvaani Stan Leen kanssa. Olemme tavanneet monta kertaa, ja kirjoitan nyt uusiksi Leen ensimmäistä omaa elokuvakäsikirjoitusta. Hän tuottaa elokuvan”, Marko Mäkilaakso kertoo.

Stan Lee on Hämähäkkimiehen luoja, Yhdysvaltojen tunnetuimpia sarjakuvantekijöitä kautta aikojen ja tietysti upporikas.

Ja Marko Mäkilaakso on kolmikymppinen suomalainen ohjaaja, jonka esikoinen Stone’s War on nyt valmistumassa. Se toteutettiin liettualais-italialais-amerikkalaisella rahoituksella. Pääosissa on suomalaisia ja brittejä.

Elokuva on nykyisen markkinointimääritelmän mukaan ”toimintafantasia”. Siitä esitettiin lauantaina viisiminuuttinen toimintakohtausten kooste, joka näytti Indiana Jones -henkiseltä rymistelyltä, pienemmällä budjetilla mutta ihan näppärällä, visuaalisesti reippaalla otteella.

Kehys on olevinaan jatkosota, mutta elokuva on englanninkielinen – ja siinä taistellaan eräänlaisia zombeja vastaan. Sotilasjoukko lähetetään erikoistehtävään vihollisen bunkkeriin, jossa on yritetty luoda täydellisiä taistelijoita. Syntyikin ihmishirviöitä, joiden purema tartuttaa saman murhanhimon ja hulluuden uhriin.

Juttu on siis aivan fantasiaa. Ja se alkaa sarjakuvasivuina.

”Joku voi analysoida, miksi Suomen sodassa puhutaan englantia. Samantien voisi kysyä, miksi elokuvassa on zombeja. Mutta tämä on fantasiaelokuva. Mitä tahansa voi tehdä, kunhan asettaa itse ensin omat rajat ja ehdot elokuvan maailmalle. Tämä ei ole ihan Star Wars, mutta kyllä me liioitellaan, se kuuluu leffan henkeen”, Mäkilaakso määritteli genreä eilen elokuvan hyvin pienimuotoisessa lehdistötilaisuudessa.

Mukana olivat myös Mikko Leppilampi ja parran kasvattanut Maailman vahvin mies -voittaja Jouko Ahola. Suomalaistähdistä Cannesiin ei ehtinyt Samuli Vauramo.

Kommelluksiakaan
unohtamatta

Elokuvaa on tehty pitkään. Mäkilaakso ei vähästä lannistunut. Hän kertoi avoimesti tuotantoprosessin monista käänteistä ja kommelluksista.

”Suomessa vastustettiin, että ei tällaista saa, eikä kannata tehdä. Nyt kaiken taistelun jälkeen tää on valmis, ja voin todistaa sen (että kannatti tehdä)”, Mäkilaakso summasi.

Alun perin elokuvan piti olla suomalainen tuotanto, mutta kuvausten jo alettua Liettuassa suomalaistuottajat huomasivat, ettei rahaa olekaan.

”Kello kuusi kolmekymmentä aamulla odoteltiin bussia kuvauksiin. Tuli tekstari, että tänään ei kuvatakaan”, Leppilampi muisteli tapahtumia alkuvuodesta 2006. Elokuvan nimi oli tuolloin War of the Dead, ja se sijoittui talvisotaan.

”Sitten piti palata kotiin omalla rahalla, ostaa lento itse”, Ahola jatkoi.

Viikon kuvauksissa oltiin saatu jo filmille hyvää materiaalia. Mäkilaakso ei halunnut antaa periksi. Hän teki kuvatusta materiaalista showreelin, jota esitettiin potentiaalisille rahoittajille. Liettualainen elokuvastudioiden omistaja Ramunas Skikas ryhtyi tuottajaksi ja hankki apua Yhdysvalloista.

Mitä niille mokanneille suomalaistuottajille kuuluu?

”En tiedä eikä kiinnosta”, Mäkilaakso pamautti viileästi.

Viime kesäkuussa päästiin vihdoin kuvaamaan. Elokuvan nimi vaihtui, ja tapahtumien vuodenaika.

”Kässäriä piti muuttaa, kun mentiinkin kesään. Jatkosota – luojan kiitos oli sellainen!”, Mäkilaakso pauhasi hieman ylikierroksilla. Erikoinen kommentti nauratti suomalaistoimittajista koostunutta yleisöä.

Ulkomaisten näyttelijöidenkin
kanssa riitti ongelmia

James Van Der Beek eli Dawson’s Creekin Dawson oli jo kerran suostunut pääosaan, mutta saikin sitten roolin Bryan Singerin ohjaamasta televisiosarjan pilotista ja hylkästi Mäkilaakson. Tilalle keksittiin Corin Nemec, jonka monet muistavat 1990-luvun alun tv-sarjasta Parker Lewis ei mene halpaan.

”Nemec tuli paikalle ja oli totaalinen mulkku. Vihasin sitä ensi hetkestä”, Mäkilaakso valaisi suorasukaiseen tyyliinsä.

Taas kuvattiin viikko – sitten oli aika antaa Nemecille potkut. Katastrofilta vältyttiin, sillä tilalle saatiin Andy Tiernan, muun muassa elokuvassa 300 nähty britti.

Nyt elokuvan jälkituotantokin on valmis. Sitä tehtiin myös Hollywoodissa.

”On Joel Goldsmithin musat. Kuulostaa ihan Jerry Bruckheimer -leffalta, ihan niinkuin mä halusinkin.”

Joel on kuuluisan, moninkertaisesti Oscar-palkitun Jerry Goldsmithin vähemmän tunnettu poika. Samantapainen poika-asenne, ”melkein kuin oikeaa Hollywood-leffaa muttei ihan”, hallitsee Stone’s Waria ja sen markkinointia muutenkin, ihan sympaattisella tavalla. Elokuvan CGI-tehosteiden määrää korostettiin, niitä on peräti 218 kuvassa.

Mäkilaakso myönsi, että suomalaisnäyttelijöillä tehtyä fantasiaa on vaikea saada myytyä kotimaisille yleisöille.

”Kun suomalainen menee katsomaan Indyä, se tietää heti, että ei tarvitse ottaa vakavasti, se on fantasiaa. Mutta kun suomalainen menee katsomaan kotimaista leffaa, se otetaan eri tavalla, vakavasti. Tiedän, että Dark Floorsin floppaamisen jälkeen tällaista elokuvaa katsotaan hyvin tarkkaan.”

Suomalainen elokuva Stone’s War ei kuitenkaan ole, ainakaan minkään virallisen määritelmän mukaan. Suomalaista rahaa kun ei ole pelissä lainkaan.

Entäs se
Stan Lee -kuvio?

Tarkoittaako Mäkilaakso, että hän menee seuraavaksi tekemään Spider-Manin tai Iron Manin kaltaista jättielokuvaa Marvel-studioille?

”Ei. Stan Lee on lanseerannut uuden studion POW Entertainmentin, jolla on sopimus, että Disney levittää kaiken mitä he tekevät. En voi vielä kauheasti kertoa.”

Näytetty pätkä oli 4 miljoonan euron budjetin huomioiden sen verran komea ja lajissaan persoonallinen, ettei Mäkilaakson amerikanunelma ole mikään mahdottomuus. Sinne hän on aina halunnut, Hollywoodiin, tekemään isoja viihdeleffoja Peter Jacksonin ja Steven Spielbergin tyyliin.

Renny Harlinin käyntikortti Hollywoodin ovilla 20 vuotta sitten oli Jäätävä polte, suomalainen toimintaelokuva, joka jäljitteli 1980-luvun amerikkalaista action-tyyliä budjettiin nähden varsin pätevästi. Stone’s War voisi olla Mäkilaaksolle samanlainen taidonnäyte.

Näytetyn pätkän perusteella on mahdoton arvioida, kuinka hyvä tai huono elokuva on. Mutta se ei edes ole niin olennaista, kun haetaan paikkaa amerikkalaisesta viihdeteollisuudesta – tärkeintä on, kuinka hyvin ohjaaja liikuttaa kuvaa ja saa budjetin näkymään valkokankaalla.

Mutta rehellisesti sanottuna on toisaalta vaikea uskoa, että englanninkielinen B-leffahenkinen pienen budjetin toimintafantasia vetäisi Suomessa paljon katsojia elokuvateattereihin, vaikka pääosissa onkin suomalaisia. Levittäjä Scanbox aikoo kuitenkin pistää elokuvan ulos yli 30 kopiolla elokuussa.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Juoni kuulostaa melko yhtenevältä Outpostin kanssa, mutta zombikahun lajityypissä lienee vaikea keksiä mitään aivan uutta ja ennennäkemätöntä. Tsemppiä vaan vilpittömästi Mäkisalon leffalle.

http://www.imdb.com/title/tt0892899/

Stan Lee on 85-vuotias ja ilmeisesti ”vähän” vanhuudenhöperö.

Älkää olko vähätteleviä… Ja Outpostista sen verran, että niin kuraa leffaa en ole kuunaan nähnyt :) Stone’s War tulee olemaan huomattavasti mielenkiintoisempi.