Mannerheim-elokuvan tarinassa olisi itsessään suuren elokuvan ainekset
Nähdäänkö Markus Selinin tuottamaa Mannerheim-elämäkertaelokuvaa koskaan? Mahdoton sanoa, mutta elokuvan tekemisestä – tai nimenomaan siitä, kuinka sitä ei tehty – saisi oman, jännittävän elokuvansa. Tämän tosielämän draaman rinnalla Jörn Donnerin tuleva Mannerheim-tulkinta väistämättä kalpenee.
Kerran haaveena oli jopa 50 miljoonan euron tuotanto, jonka pääosissa olisi kansainvälisiä eli amerikkalaisia tähtiä.
Suunnitelmat tarkentuivat, ja vuonna 2009 elokuva lähes tehtiin. Mikään ei ole niin paha juttu kuin lähes tehty, kuvauksia varten valmisteltu elokuva: hinta on lähellä valmiin elokuvan kustannuksia, mutta teos tai tuote ei synny.
Uusi seikka tuotantokatastrofista tuli ilmi taannoin Ylen MOT-ohjelmassa.
Liki kolmenkymmenen vuoden ystävyyden jälkeen Selin ja Renny Harlin riitaantuivat Mannerheimin vuoksi. Ohjelmassa paljastettiin, että Harlin oli saanut 700 000 euron palkkionsa, vaikkei ohjannut elokuvaa.
Sopimuksessa oli pykälä, jonka mukaan ohjaaja saisi palkkion myös, jos elokuvaa ei tehdä.
MOT:ssa Harlinista tuli tarinan roisto. Se sopi MOT:n puolituntiseen dramaturgiaan.
Ohjelma oli jännittävä. Siinä esitettiin esimerkiksi otteita markkinointimateriaaleista siltä ajalta, kun Mannerheimin piti olla 12 miljoonan euron tuotanto. Silloin elokuvaa oli määrä kuvata oikeilla tapahtumapaikoilla Suomessa, Venäjällä ja Kiinassa.
Uutta tietoa oli kuitenkin vähän. Selin oli jo kertonut pettymyksestään siihen, ettei Champion of Liberty-organisaatio löytänyt ”isänmaallista rahaa”, jota ajateltiin kertyvän jopa puolet 12 miljoonasta. Tässä hankkeen puolessa olivat takana Heikki Reenpää ja kumppanit.
Kertooko enemmän se, ettei patrioottisia lahjoittajia löytynyt, vai se, että aikuiset ihmiset kuvittelivat näin saatavan kuusi miljoonaa euroa?
Tuotanto vaikutti hämmästyttävän huono-onniselta. Saksalaisrahoittaja vetäytyi. Mukaan tuli Mihail Gorbatshovia lähellä oleva rahoitustaho, joka lupasi neljä miljoonaa euroa. ”Maksu sitten unohtui”, Solar Filmsin toimitusjohtaja Jukka Helle kertoo ohjelmasssa.
Selin sijoitti rahaa 1,3 miljoonaa omaa euroaan, ”kaiken”.
”Uskoin hankkeeseen täysin sokeasti”, Selin sanoo.
Itse elokuvaa kohtaan Selinin asenne ei ollut muuttunut. Hän kertoo MOTissa haluavansa yhä tehdä Mannerheimin. Käsikirjoittaja Heikki Vihinen kertoi Iltalehdessä olevansa mukana, jos se tapahtuu. Tarina ei ehkä ole ohi.
Ohjelman lopussa tekstillä kerrottiin, että Harlin oli ainoa, joka sai hankkeesta rahaa.
700 000 euroa kansallissankarielokuvasta, jota ei tehty. Vaikka tällaiset sopimukset ovat Hollywoodissa yleisiä, Harlinin imagolle Suomessa asia on todellinen kolhu. Sehän näyttää helposti siltä, kuin olisi ryöstänyt itse Mannerheimin.
Paraneeko ”meidän Rennyn” julkisuuskuva siitä enää koskaan? Entä toteuttaako Selin unelmansa? Millainen on Donnerin ja Lauri Törhösen versio? Tarina jatkuu.
Ylen musta Mannerheim yritti jo hieman purkaa Mannerheim-myyttiä, jolla menee kuitenkin elokuvahankkeista päätellen kovempaa kuin koskaan.
Uutisoitu liikemiesten Mannerheim-elokuva kiinalaisille on ennakkotietojen perusteella sekä silkkaa dadaa että suorastaan ihastuttavan härski vedätys, joskin on harmillista, ettei teosta varmaankaan koskaan nähdä tosimaailmassa.