Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Man of Steel: Teräsmies lentää taas, vaan lentääkö pitkälle

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 17.4.2013 09:00

Superman on kesän ehkä odotetuimman jättielokuvan sankari. Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna ensi-iltansa saavan Man of Steelin tavoite on luoda Hämähäkkimies-elokuviin ja uusiin Batmaneihin verrattava yli miljardin dollarin bisnes. Mutta Superman eli suomalaisittain Teräsmies on vaikea hahmo.

Jättielokuvan trailerinkin pitää olla iso: se on kolme minuuttia pitkä, kun standardi on 2 minuuttia ja 30 sekuntia. Standardista poikkeaminen ei ole tavallista.

Traileri julkaistiin yöllä Suomen aikaa.

Ohjaaja on Zack Snyder, jonka iso menestys oli verilöyly 300, iso floppi fantasiasohellut Sucker Punch, ja kiinnostavin viritys filmatisointi sarjakuvaromaanista Watchmen. Kun haastattelin Snyderiä 300:n aikoihin, hän valmisteli Watchmenia ja sanoi, että se on elokuva, joka joka tekee muut supersankarielokuvat tarpeettomiksi.

Superman, Batman, jokainen man on nähty. Watchmenista tulee lapsilta kielletty supersankarielokuva. Saliin menevät ihmiset odottavat jotain Ihmenelosia, mutta näkevätkin jotain ihan muuta ja tajuavat, että kaikki muut supersankarileffat ovat paskaa”, Snyder mesosi Berliinissä keväällä 2007. (Juttu oli Imagessa

No joo.

On huvttavaa, että Man of Steelin tuottaja on Batmaneilla ja Inceptionilla fanipoikien jumalaksi noussut Christopher Nolan – sillä ryminäsankarillisesta maailmanpelastustrailerista tulee mieleen Michael Cainen viisaus ”Amerikka näkee itsensä Teräsmiehenä, mutta muun maailman silmin se on Lepakkomies”.

Uutta Teräsmiestä näyttelevä Henry Cavill on Tudors-sarjan tähti, mutta tätä ennen tehnyt leffapuolella vain yhden ison tuotannon pääosan. Immortals oli – sattumako? – ilmeisesti 300:n vanavedessä tuotantoon saatettu, älyttömyydessään kohtuullisen hauska pseudohistoriallinen sotku. Jotain Cavillista kertoo se, etten en muista hänen Immortals-roolistaan tai mahdollisesta karismastaan siinä yhtään mitään.

Russell Crowellekin on annettu arvokas sivuosa: hän näyttelee Kal-Elia, Teräsmiehen isää, jona nähtiin vuoden 1978 versiossa itse Marlon Brando.

Näyttelijäpuolella eniten kiinnostaa, miten Michael Shannon pärjää pahiksena. Shannon on loistava yrmeiden tai neurootikkoroolien (Revolutionary Road, Take Shelter, Premium Rush…) tulkki, ja tämä on hänen debyyttinsä jättielokuvassa.

Täytyy sanoa: todella moni tehostekuva trailerissa näyttää muoviselta, siis vanhanaikaisesti tietokonepelimäiseltä. Alkukuvista tulee mieleen Avatar.

Teräsmies on ollut vaikeahko hahmo. Bryan Singerin vuonna 2006 ohjaama elokuva flopahti. Moni nimekäs tekijä on yrittänyt saada Teris-leffaa tuotantoon ennen ja jälkeen Singerin, mutta hankkeet ovat kaatuneet.

Perinteisesti Teräsmies on yksinkertaisesti tylsimpiä supersankareita: kirkasotsaisen yli-ihmisen prototyyppi, tragedialtaan naiivi. Hahmo on lasten juttu verrattuna vaikkapa Batmanin ristiriitaisuuteen. Kenties Snyder ja kumppanit tuovat siihen uuden kulman, ettei kankaalle tule vain ”paskaa”, kuten ohjaaja itse on tavanomaisista supersankarileffoista todennut.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Itseä on taasen juuri aina kiehtonut teriksen ylivertaisuus. Miltä se maailma näyttää ja tuntuu lähes jumalan silmistä? Watchmenin Dr. Manhattanissa oli hieman sivuttu samaa aihetta. Varsinkin Morrisonin All Star Supermanissa päästään hienoihin sfääreihin. Leffalta ei ehkä ole syytä olettaa kovin syvällistä pohdiskelua mutta odotellaan posiviisin mielin. Ainakin trailerin Crowen puheesta osa oli melkein suoraan All Starista, hyvä merkki?

Suomalaisella levittäjällä on nyt loistava tilaisuus osoittaa tilannetajunsa elokuvan nimen suomennoksessa. Kun Nolanin Dark Knight -elokuvat kääntyivät upeasti ja pakottomasti muotoon Yön ritari, olisi Man of Steelin suomalaisen nimen oltava samalla tavalla se ainoa oikea mahdollinen:
TERÄSMIES

Tehkää se!

On naiivia väittää, että Teräsmies on naiivi hahmo. Muukalaisena planeetallamme hän voisi tehdä itsestään ylivoimaisen diktaattorin, mutta päättää kuitenkin olla oikeudenmukaisuuden puolella ja puolustaa heikoimpia, vaikka nämä heikommat eivät ole edes samaa rotua mitä hän on. Tämän valinnan hän tekee joka kerta, kun riskeeraa henkensä muita puolustaakseen. Päältä katsoen tämän voi tulkita hahmon yksinkertaisuudeksi, ja toki aiemmat elokuvat eivät suuremmin ole tätä ristiriitaa korostaneet.

Jos sarjakuvalehtien supersankarit ovat nykyajan jumalia, niin Teräsmies olisi varmaankin ainakin palomiesten, ensipelastajien ja muiden pelastusalan ihmisten jumala. Pelastusalan työssä nyt ylipäätään vaaditaan tasaista luonteenlaatua, eikä lepakoita tapulissa -tyyppiset tapaukset kovin pitkälle pötki. Tasaista luonteenlaatua kyllä, mutta lapsellista? On vieläkin kovin trendikästä, että sankareiden pitää olla synkkiä ja melko lailla valmiita jatkuvaan mielenterveyden avohoitoon, mutta vaikka onkin hyvä asia arkipäiväistää keskustelua mielenterveysongelmista, niin on vaihteeksi hyvä nostaa esille myös täyspäisiä esikuvia.

Ehkä yhdessä asiassa lapsenomainen viehätys on toki voimissaan. Teräsmies puolustaa heikompia, ja jos on lapsena ollut kiusatun asemassa, niin lapsenomainen usko hahmon vankkumattomaan hyvyyteen on voinut auttaa muitakin kuin minua jaksamaan päivästä toiseen. Kun oikeassa elämässä kukaan ei puolusta sinua tai usko sinua, niin oma usko ideaaliin auttaa kummasti eteenpäin. Maailma tarvitsee hyviäkin esikuvia.

Huokaus: ”Teräsmies puolustaa heikompia, ja jos on lapsena ollut kiusatun asemassa, niin lapsenomainen usko hahmon vankkumattomaan hyvyyteen on voinut auttaa muitakin kuin minua jaksamaan päivästä toiseen. Kun oikeassa elämässä kukaan ei puolusta sinua tai usko sinua, niin oma usko ideaaliin auttaa kummasti eteenpäin. Maailma tarvitsee hyviäkin esikuvia.”

Eikö Hämähäkkimieskin ole samanlainen – mutta hänelle on suuremmat sisäiset ristiriitansa, ja niistä on useissa elokuvissa syntynyt parempaa draamaa, sarjakuvista puhumattakaan.

Näitä luetaan juuri nyt