Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Mainokset elokuvateattereissa: välillä menee pahasti ohi

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 22.10.2009 08:01

Kävin katsomassa Kuulustelun iltapäivänäytöksessä, jossa yleisön keski-ikä oli yli kuudenkymmenen. Elokuvan alussa tuli meluisia konsolipelimainoksia.

Tunnelma oli melkein kiusaantunut: kankaalla pauhaa jonkin rytinäpelin mainos, jossa kertoja meuhaa henkiinjäämisestä, ja äänenvoimakkuus on kova. Olin selvästi nuorin katsoja. Olen 32.

Tuntui että muutkin mainokset olisivat sopineet paremmin jonkin nuorisolle suunnatun elokuvan alkuun – eivät ainakaan Jörn Donnerin kamaridraaman tunnelmaa pohjustamaan.

Elokuvatraileritkin oli valittu oudosti. No ei Woody Allenin ohjaama Whatever Works huono valinta sinänsä ole, mutta amerikkalainen traileri on leikattu näennäisen nopeatempoiseksi, muistuttamaan jotain tavanomaista Hollywood-komediaa. Itse elokuva on ihan muuta – tyypillistä pitkien kohtausten Allenia. En usko, että sitä myytiin tälle arvokkaan oloisista rouvista koostuneelle yleisölle.

Sitten kotimaiset trailerit. Ensin Pihalla – simppeli yksinhuoltajaäiti-teemalla leikkivä romantiikkaleffa jonka trailerin ensimmäinen vitsi perustuu sanaan ”nussia”. Yleisö hirnui. Not. Toiseksi tammikuussa ensi-iltaan tuleva musikaali Jos rakastat. Jälkimmäisen teaser-traileria on hirveän vaikea erottaa esimerkiksi jugurttimainoksesta, paitsi että jugurttimainos olisi tiiviimpi, tyyliltään hallitumpi ja siinä olisi todennäköisesti joku ymmärrettävä idea.

Toivon että Jos rakastat on hyvä elokuva, mutta traileri antaa siitä suoraan sanoen ihan hirveän kuvan.

Kaikista nolointa on kuitenkin se, että suomalaisten elokuvien alkuun kuuluu nykyään Veikkauksen mainosmainen tiedote siitä, että Elokuvasäätiön rahat tulevat heiltä.

Ei se Veikkauksen pätkä kelvoton ole (lisäpisteet arpaa raaputtavan hemmon Sonic Youth-t-paidasta), mutta tämä mainoksennäköinen hassuttelu on kiinteä osa kaikkia uusia kotimaisia. Se näköjään kuuluu siis myös ulkomaisilla festivaaleillakin jokaisen suomalaisen elokuvan alkuun, tyylilajista riippumatta.

Vähän surullista, että Haarautuvan rakkauden talon Variety-arvioissakin ihmetellään, oliko elokuvan alkuun vahingossa jäänyt joku hassu suomalainen arpajaismainos.