Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Maallikot mukaan tekemään elokuvaa? Crowd sourcing leviää

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 19.9.2011 09:01

Ensi vuonna valmistuvaan kotimaiseen elokuvaan 3 Simoa etsitään nyt muusikkoja. Tuotantoyhtiö on järjestänyt YleX-radiokanavan kanssa kilpailun, jonka voittaja pääsee musisoimaan takaa-ajokohtaukseen.

Mistä on kyse? Muusikkojahan ei tästä maasta puutu. Mutta kilpailulla saadaan paitsi julkisuutta, myös huokeaa elokuvamusiikkia. Amatöörisäveltäjälle riittää tunnustus ja palkkioksi ainoastaan pakolliset Teosto- ynnä muut maksut.

Toisenlaista crowd sourcingia eli maallikot mukaan elokuvantekoon tempaavaa kampanjointia on Iron Skyn tekeminen. Tieteiselokuvan kuvastoa ja digiefektejä ovat suunnitelleet monet alan ulkopuoliset harrastajat ihan pelkästä tekemisen innosta.

Ilmiö on mielenkiintoinen, ja selvästi digiajan juttuja. 3 Simoa -elokuva saa näin sosiaalisessa mediassa hyvin halpaa huomiota. Iron Skyn tunnettuus netissä on valtava, kun kiinalaisetkin iskevät jo apajille. Iron Skyta edeltäneissä Star Wreck -amatöörielokuvissa oli näyttäviä visuaalisia tehosteita, jotka olisivat ammattilaistuotannossa maksaneet jopa miljoonia. Aktivoimalla fanit koodaamaan avaruussotaa tekijät saivat komeaa jälkeä ilmaiseksi.

Sisältöön ei yleisöä kuitenkaan pyydetä vaikuttamaan. Eikä ihme: eri ihmisten mielihalujen mukaan etenevä elokuva olisi taatusti esimerkki ”jokaiselle jotain eli kenellekään ei mitään” -pattitilanteesta.

Onko suuren yleisön pyytäminen mukaan kaupalliseen elokuvantekoon palvelus osallistumista kaipaaville vai tavisten hyväksikäyttöä?

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

rehellinen crowdsourcing kunniaan . miettikääpä miltä tuntuu kun ylen ja tuottajien luottolukijat napsivat ideasi omiin nimiinsä – jopa kuva kuvalta ?

Elokuvasäätiön nettisivujen mukaan Kolme Simoa -elokuvan budjetti on 275 000 euroa. Se on vähän. Jos elokuvan tekijöille maksetaan kaikille palkkaa, kuten kaiketi elokuvasäätiö edellyttää, koska tuettujen tuotantojen pitää olla ammattimaisia, ei ole ihme, että edes jotain halutaan ilmaiseksi. Miksei sitten musiikkia ja samalla hankitaan elokuvalle myös YleX:n kautta näkyvyyttä. Alle kolmensadantuhannen budjetilla täytyy edes jotain saada ilmaiseksi, että elokuvan voi ylipäätään tehdä.

Toivottavasti Kolme Simoa on hyvä. Budjetti on harvinaisen surkean kokoinen.

”Sisältöön ei yleisöä kuitenkaan pyydetä vaikuttamaan.”

Höh! Sisältöön juuri moni haluaisi panna ristinsä tikkuun. Mielikuvituksettomat palkkaorjat tai ilmaisihmiset voivat kyllä näytellä, mutta on monia, jotka haluaisivat kehittää omia ideoitaan julkisiksi. Voi olla, että näyttelypiireissä suorittajia tai huippunäyttelijöitä arvostetaan enemmän kuin juonen luojia tai käsikirjoittajia. Kuitenkin hyvää teosta tai tuotetta ei yleensä koskaan saada parhaimmistakaan ainesosista, jos kokonaisuus on roskaa.

Jos budjetti on tosiaan pieni niin jotain muutakin erikoista tässä on, nimittäin:

”Toki tuotamme elokuvan hiukan uudella tavalla. Elokuvan mahdollisesta tuotosta saavat osansa päärooleissa olevat näyttelijät, kuvausryhmän jäsenet, markkinointivastaavat, käsikirjoittajat, äänisuunnittelijat, limaiset tuottajat ja naapurin koira. Toisin sanoen 3 Simon rahoituksesta vastaa elokuvasäätiön, YLEn ja levittäjän (TBC:) lisäksi tukku ennakkoluulottomia elokuvatyöläisiä ja muutama uusi lahjakkuus.”

Levittäjää ei siis ilmeisesti vielä ole, mikä ei liene erikoista, mutta rahoittajina ovat myös kuvausryhmän jäsenet, vai? Kuinka?

Havukka: ”Levittäjää ei siis ilmeisesti vielä ole, mikä ei liene erikoista, mutta rahoittajina ovat myös kuvausryhmän jäsenet, vai?”

Rahoittajina siis niin, että odottavat työpanoksestaan palkkiota vasta kun elokuva tekee tuottoa.

Suomessa erikoista, mutta ei tämä ole maailmalla niin harvinaista hieman isommissakaan tuotannoissa. Esimerkiksi Kreikassa tämä käytäntö tuntuu olevan tapana, sillä sikäläinen elokuvasäätiö tukee etukäteen vain muutaman huippunimen tuotantoja, mutta antaa jälkikäteen rahaa onnistuneille elokuville. Näin ainakin Dogtooth -ohjaaja ja Attenbergin tuottaja Yorgos Lathinos kertoi Venetsian elokuvajuhlilla.

Ja jos elokuvassa esiintyvän näyttelijän näkee eurotuotannon alkuteksteissä myös tuottajana, se tarkoittanee juuri samaa asiaa. Mieleen tuli heti tanskalainen Brotherhood, jonka nimekkäät näyttelijät lähtivät mukaan pelkällä osuudella (mahdollisesta) tuotosta.

3Simon tuottajat tässä terve!

Aivan mahtavaa, että elokuvamme generoi keskustelua! Tulkaa ihmeessä kaikki katsomaan leffaa sitten kun se on valmis.

Yritämme nyt tässä vastata oikeastaan kaikkiin kommentteihin kerralla.

1 Surkea bujetti.

Mielestämme budjetti ei muuten ole surkea – se on vain aika pieni. Budjetin koko ei näy leffan jäljessä, koska olemme ihan käsikirjoittamisen aloittamisesta asti kirjoittaneet leffaa, joka saadaan tehtyä pienellä budjetilla. Suosittelen kiinnostuneita seuraamaan 3simon tarinaa yle.fi/kohtaus -sivustolta tai 3Simon facebookista. Siellä tästä asiasta kerrotaan vähän enemmän. Elokuvan tarina lähti liikenteeseen niin, että Teemu Nikki kysyi kaikilta työryhmän jäseniltä seuraavan kysymyksen: Tehdäänkö leffa ensi kesänä vaikka ei olisi yhtään rahaa?

 2 Rahoitus

3Simoa on tosiaan hiukan eri tavalla rahoitettu elokuva. 3Simon rahoituksesta vastaavat SES, YLE ja työryhmä – ja lisäksi elokuvan hoteisiinsa ottava levittäjä. Neuvotteluja käydään parasta aikaa ja tiedotamme asiasta sitten kun sen aika on. Lisäksi meillä on muutamia yritysyhteistyökumppaneita, joita ilman budjetin riittäminen mihinkään olisi todella vaikeaa.

Työryhmän rahoitus tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että 3Simon tekijät ovat työllään mahdollistaneet sen, että leffa ylipäänsä saatiin kuvattua. Kaikille (jos meitä tuottajia ei lasketa mukaan) on maksettu palkkaa, mutta lisäksi noin 90 % työryhmästä on osallisena elokuvan mahdollisesta tuotosta. Tällä siis tarkoitetaan sitä, että 3Simon tekijöillä on mahdollisuus leffan hyvin menestyessä tuntuvaan lisäansioon. Tämänlaiseen tuotantotapaan on kaksi syytä:

a Emme olisi saaneet elokuvaa muuten tehtyä lainkaan
b Jos leffa tuottaa, tuotto jakautuu reilusti niille ihmisille joille pitääkin. Työryhmä luotti meihin ja se on kuulkaa kova juttu se.

On myös hyvä muistaa, että elokuvan tekeminen on yritystoimintaa – siinä on vain tavallista enemmän riskejä. Suurin taloudellinen riski on joka tapauksessa tuotantoyhtiöllä, koska elokuvista ei koskaan voi varmasti tietää miten ne tuottavat.

3 Crowdsourcing / miksi etsimme musaa myös tällä tavalla

Vaikka 3Simoa onkin ammattilaisten tekemä oikea elokuva, on se myös samalla erittäin monen tekijän ensimmäinen pitkä elokuva. Ohjaaja, käsirkirjoittajat, tuottajat ja itse asiassa kaikki pääosien esittäjätkin ovat ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Lisäksi tuotannossa on ollut mukana harjoittelijoina tukku tulevia elokuva-alan ammattilaisia. Yhtenä tarkoituksena on ollut tuoda alalle uusia kasvoja.

Miksi emme antaisi myös tulevaisuuden elokuvasäveltäjille samaa mahdollisuutta?  Leffa tarvitsee paljon musiikkia, joten kyllä ammattilaisillekin tulee mahdollisuus työntää tahtipuikkonsa tähän soppaan. Nytkin eräs ystävämme työskentelee scoren parissa, samalla diilillä kuin Ylexin musaskabaan osallistuvat muuten:)

Ja tottahan toki Ylexin musaskaba on myös elokuvan markkinointia. Samaten markkinointia on tämä meidän kirjoituksemme aiheesta, heti kuvausten aluksi avattu blogi osoitteessa http://www.3simoa.fi  sekä myös osoite http://www.facebook.com/3simoa. Menkää kaikki tykkäämään Simoista sinne facebookiin, niin voitte seurata kuinka leffa syntyy. Me tuottajat yritämme sillä aikaa käydä levittäjäneuvottelut loppuun ja saada surkean budjetin riittämään!

Kiitokset kommenteista ja iso käsi Kallelle, että kirjoitti tästä aiheesta jutun.

3 Simon tuottajat
Teemu Nikki ja Jani Pösö

Budjetti näkyy lähes aina lopputuloksessa. Aina se ei ole tosin huono asia, mutta suomalaistuotannoissa ei juuri poikkeuksia ole. Likaisesta pommista paistoi läpi rahan puute etenkin teknisellä puolella. Vaikea uskoa, että 3 Simoa pystyy parempaan puolet halvemmalla. Parempi elokuva voi tulla, mutta tarkoitin nyt sitä osaamista missä budjetti herkimmin näkyy.

En tiedä miksi kukaan tekisi mitään ilmaiseksi ellei kyseessä ole kaverin projekti tai joku asia johon uskoo ja joka ei ilman vapaaehtoisia toimisi. Verkossa jostain syystä ihmiset ovat valmiita tekemään yhtä sun toista ilmaiseksi. Ehkä siksi, että lataavat yhtä sun toista ilmaiseksi? En tiedä.

Kyllähän se budjetti meilläkin näkyy, mutta kuten sanottua, olemme kirjoittaneet kässärin alusta asti muotoon, joka pystytään pienellä rahalla tekemään. Ei ole paljon tekosateita ja autojen räjähtämisiä luvassa, mutta ei se komedia sellaisista asioista synnykään. Ainakaan tämä kyseinen komedia. Toki paljon on vielä tekemättä ja elokuva vasta menossa jälkituotantoon, mutta tällä hetkellä näyttää oikein valoisalta.

Ilmaiseksi tekeminen ei itse asiassa ole oikeastaan ihan ilmaiseksi tekemistä. Kun 3Simossa käytetään musiikkia maksetaan tekijöille tietenkin käytöstä korvaukset ihan normaalisti.

Lisäksi kolmesta eniten ääniä saaneesta biisistä leikataan jokaisesta biisikohtainen teasertraileri eli oikeastaan voisi sanoa, että voittaneille bändeille koostetaan oikeasta elokuvamatskusta vähän niinkuin oma video. Sen tekemisen kustannamme tietenkin me, joten kyllä se on ihan rahanarvoinen palkinto voittajille. Jos ei muuta, niin hyvä työnäyte siitä joka tapauksessa tulee, ja hyville työnäytteillehän on aina tarvetta.

Olisimmehan toki voineet toimia myös perinteisesti ja kysyä pelkästään levyhtiöiltä heidän bändejään. Meistä vain on kiinnostavaa löytää uusia tekijöitä.

Tietenkin olisi aivan mahtavaa, jos voittamalla tämän musaskaban, joku uusi tekijä nousisi ns. suuren yleisön tietoisuuteen. Sitähän emme tietenkään voi luvata, mutta ainahan sitä voi toivoa.

Tarkoitus ei tosiaan ole vedättää ketään. Ikävää, jos sellainen kuva on tullut.

3Simon tuottajat
Teemu Nikki ja Jani Pösö

”En tiedä miksi kukaan tekisi mitään ilmaiseksi ellei kyseessä ole kaverin projekti tai joku asia johon uskoo ja joka ei ilman vapaaehtoisia toimisi. Verkossa jostain syystä ihmiset ovat valmiita tekemään yhtä sun toista ilmaiseksi. ”

Miksi kukaan edes keskustelisi tälläisissä ketjuissa, aikaa se vie vain..

Onko tuo crowdsourcing taas yksi uusi termi, tuntuu että mistä vain voi tulla muoti-ilmiö kun keksitään joku trendikäs nimi. Vähän kuin vanhoille kuntoilulajeille keksitään joku uusi myyvä nimi, ja sitten on tietty nää kaikki hipsteri-ilmiöt.

Simot: mukavaa että tekijät osallistuvat keskusteluun. Tuskinpa tuo musiikkiasia kenestäkään varsinaiselta vedätykseltä tuntuu. On piristävää, että elokuvan tekemisessä yritetään uudenlaisia prosesseja.

atp: crowdsourcing on bisnespuolella keksitty nimitys sille, että yleisö osallistuu elokuvan tekoon. Uusi termi juu, mutta muotia tai ei, koko ilmiö on uusi.

On eri asia kommenoida tutun blogia kuin tehdä ilmaiseksi töitä pitkään elokuvaan. Töitä josta muissa elokuvissa maksetaan tekijöille. Esim. Iron Skyn budjetti on valtava. Hämmentävää että jotkut näpertävät miljoonia euroja maksavan elokuvan eteen ilmaiseksi.

Onhan elokuvafestivaaleillakin kymmeniä vapaaehtoistyöntekijöitä. Festivaalin budjetti saattaa kuitenkin olla huikea ja sillä on palkallisiakin työntekijöitä.

Ero onkin siinä, että 99% maailman festivaaleista ei maksa kaikille työntekijöilleen (kunnollista/täyttä) palkkaa. Suurin osa yli 6 milj. maksavista elokuvista maksaa erikoistehosteista rahaa tekijöille.

Toisekseen leffafestarit eivät pysyisi pystyssä ilman vapaaehtoisia Suomessa. Siksi lisäsin alkuperäiseen ton kohdan (”joka ei ilman vapaaehtoisia toimisi”)

Jotkut aloittelevat tekijät tekevät ilmaiseksi että saavat työnäytettä ja täydennystä cv:hen ja lisäksi jos uskovat elokuvaan. Näin uskoisin. Eri asia on jos joku jo alalla kunnostautunut konkari tekisi ilmaiseksi. Se taitaa olla aika harvinaista. Mutta sekin lienee mahdollista jos on erityisen kiinnostava projekti, jota ei muuten saisi tuotantoon ja jota halutaan tukea.

Oikein tehtynä Crowdsourcing tosiaankin mahdollistaa ”maallikoiden” – millä nyt tarkoitan yleisesti ei-elokuva-alalla olevia – osallistumisen pitkän elokuvan tekoon, mikä on mielenkiintoinen kokemus ja mahdollistaa myös siipien levittelyn ilman suurta sitoumusta leffapuolella. Kokemusteni mukaan usein crowdsourcingia tekevät nimenomaan innokkaat harrastelijat, jotka kuitenkaan eivät ole syystä tai toisesta päättäneet lähteä epävarmalle ja vaikeasti lähestyttävälle elokuva-alalle. Crowdsourcaus – oikein tehtynä – voi pullautta pintaan tätä jengiä, parhaimmillaan oikeita hiomattomia timantteja – mutta pääosin hyviä, innokkaita tekijöitä joille raha ei ole motivaattori niinkään kuin pelkkä tekemisen ilo ilman suunnatonta vastuuta ja sitoutumista.

Crowdsourcingin tärkeimpia ominaisuuksia on diktatuuri: kyse ei ole demokraattisesta päätäntämallista (siksi esimerkiksi ”äänestä mikä on paras öö juttu tähän leffaan ja voita vuoden varasto energiajuomaa” -tyyppiset skabat eivät ole mielestäni crowdsourcausta, vaan sillä on toinen nimi: äänestys). Kompromisseilla, huutoäänestyksillä ja enemmistön mielipiteillä ei taideprojekteja pitkään viedä eteenpäin. Siksipä osalistujien on ymmärrettävä tuotannon luonne ennen osallistumistaan: leffassa ohjaaja on filtteri joka raakkaa paskan seasta hyvät jutut ja päättää mitkä niistä päätyvät elokuvaan.

Usein crowdsourcing-mallit menevätkin pieleen juuri kun mukaan esitellään elementtinä raha. Raha on asia, jonka joku muu saa, ja joku muu taas ei. Esimerkiksi: ”suunnitelkaa mulle avaruusalus, paras saa 50€” -malli johtaa siihen, että lopulta hommassa on 19 häviäjää ja yksi voittaja, kun taas todella yhteisöllisesti suunnitellut asiat ovat nimenomaan yhteisöllisesti suunniteltuja: lopputulokseen on vaikuttanut isoin ja pienin osin liuta ihmisiä, eikä ketään ole valittu ”voittajaksi”, vaan mukana on 20 voittajaa, jos näin voidaan retorisoida.

Siksipä sanoisin, että oikein tehtynä crowdsourcing on yhteinen harrastus, mahdollisuus kokeilla kykyjään ja osallistua projektiin ilman merkittävää henkistä, ajallista tai rahallista panostusta – ja palkkioksi saa henkistä pääomaa – nimeä lopputeksteihin, kenties imdb:n krediittilistaan, mielekästä tekemistä World of Warcraftin pelaamisen sijaan jne.

Oikein tehtynä pelisäännöt ovat selvät alusta lähtien: kyse on diktatuurista, jossa kaikki lopputuotteen tuotto päätyy tuottajille. Jos tämä ei miellytä, ei kannata osallistua. Siihen ei kukaan pakota.

Kommentoin asiaa musiikintekijän näkökulmasta. Itse osallistuin kilpailuun sen vuoksi, että elokuvan kohtaus oli mielenkiintoinen ja halusin koettaa tehdä siihen ”oman näköiseni” musiikkitaustan. Nykyaikana mitataan miltei kaikki rahassa, mutta voin omalta kohdaltani sanoa, että raha ei ollut mielessä biisiä tehdessä. Tottakai toivon, että kilpailu poikii jatkoakin jossain muodossa, mutta pääasia oli, että minulla oli hauskaa biisiä tehdessä. Kiitos siitä Simot! :)