Maailman parhaat elokuvat ja omat suosikkini, osa 1

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Mitkä ovat parhaat elokuvat? Sight & Sound -lehti on kymmenen vuoden välein esittänyt maailman tärkeimmän elokuvakysymyksen sekä tekijöille että tärkeimmille toimittajille ja monille historioitsijoille. Pian julkaistaan jättikyselystä koostettu uusin lista.

Palattakoon 2010-luvun näkemykseen maailman parhaista, kun Sight & Soundin tulokset ovat lähipäivinä julki. (Ei, meikäläistä ei tosiaan pyydetty osallistumaan S&S-kyselyyn.)

Sain taannoin inspiraation koota omien suosikkieni listani, ja se on tässä.

Charles Laughton: Räsynukke (1950)
Billy Wilder: Auringonlaskun katu (1950)
Stanley Kubrick: Kunnian polut (1958)
Jacques Demy: Cherbourgin sateenvarjot (1964)
Mario Bava: Mies mustassa Jaguarissa (1967)
Sergio Leone: Huuliharppukostaja (1968)
Federico Fellini: Toby Dammit (1968, osa episodielokuvaa 3 askelta yöhön)
Francis Ford Coppola: Ilmestyskirja nyt (1979)
Andrzej Zulawski: Possession (1981)
William Friedkin: Elää ja kuolla LA:ssa (1985)

Kokosin listan kutakuinkin valmiiksi mielessäni, kun muutama viikko sitten katsoin Karlovy Varyn elokuvajuhilla Amir Nadirin ohjaamaa elokuvaa Cut. Japaniin sijoittuvassa kannanotossa päähenkilö, elokuvahullu yksinäinen mies, maksaa edesmenneen veljensä velkaa yakuzalle antamalla rikollisten hakata itseään hinnoittelemalla joka iskun.

Lopussa 12 miljoonan yenin velasta on jäljellä enää 100 nyrkiniskun verran. Ne sankari kestää listaamalla mielessään 100 parasta elokuvaa. Turpasaunan alkaessa teosten nimet alkavat ilmestyä yksi kerrallaan ruutuun.

Näin Nadiri purkaa oman ahdistuksensa elokuvan nykytilasta: päähenkilö on elokuvataiteen vertauskuva.

”This is a statement for the state of cinema today. It’s too late. It’s over”, ohjaaja sanoi näytöksen jälkeen.

En ole aivan samaa mieltä, mutta enpä itsekään kokenut top kymppiin kuuluviksi mitään viimeiseltä 27 vuodelta. Ehdokkaita oli, mutta mikään ei tuntunut varmalta, selvältä valinnalta.