Luuletko ymmärtäväsi uudesta Twin Peaksista yhtään mitään
Mukana ovat vanhat tutut.
Oletko valmistautunut uuteen Twin Peaksiin?
Twin Peaksin kolmas kausi alkaa HBO Nordicilla parin viikon kuluttua. Odotukset ovat kovat. Puikoissa on David Lynch itse. Neuvottelut kolmannesta kaudesta, joka siis jatkaa vuosina 1990-1991 tehtyä sarjaa, kestivät pitkään. Koska Lynch lopulta suostui, hän sai oletettavasti tahtonsa läpi ja merkittävän päätösvallan sisällöstä.
Mukana ovat vanhat tutut: Kyle McLachlan, Mädchen Amick, Sherilyn Fenn, David Duchovny, Sheryl Lee, Ray Wise, Harry Dean Stanton ja niin edelleen.
Se, mitä on sisällöllisesti luvassa, onkin sitten hyvä kysymys.
Sarjan alkaessa vuonna 1990 Lynch oli ykkösluokan art house -elokuvantekijä. Blue Velvet (1986) oli ollut rajuudestaan huolimatta ilmiö. Samana vuonna 1990 Cannesissa sai maaimanensi-iltansa Villi sydän, yhtä väkivaltainen, satumainen ja lähes yhtä ihailtu vaelluselokuva (joka on taitaa myös olla oma Lynch-suosikkini).
Twin Peaks oli huikea menestys, aivan omanlaisensa ”dekkarisarja”, joka teki ehdasta surrealismista hetkeksi suosittua. Se oli pakkokatsottavaa televisiota ajalla, jolloin sellaista vielä oli. Jatkoksi Lynch teki elokuvan Twin Peaks: Fire Walk With Me, jonka vastaanotto oli ristiriitainen.
Seuraavaa Lynch-elokuvaa saatiin odottaa viisi vuotta. Lost Highway (1997) oli edeltäneitä elokuvia abstraktimpi – ja muutos oli tyylillisesti vasta alkua. Ihailijoita Lost Highwaylla riittää, mutta siitä alkaen Lynchillä on ollut hankaluuksia löytää surrealistisille elokuvilleen tuottajia, ainakin sellaisia, jotka veisivät hankkeet maaliin.
Taiteellisesti Lynch oli yhä nousussa. Mulholland Drive kuvattiin televisiosarjaksi, mutta rahoittaja Buena Vista (eli Disney) piti sitä mahdottomana. Ranskalaistahot mahdollistivat elokuvan viimeistelyn jo kuvatuista materiaaleista. Syntyi Mulholland Dr. (2001), joka on noussut Sight & Sound -elokuvalehden maailman parhaiden elokuvien listalle. Se on siis Lynchin elokuvista arvostetuin.
Ilmaisun suunta oli yhä monimutkaisempaan. Lynchin viimeinen pitkä elokuva on Inland Empire (2006), eikä kai kukaan voi väittää, ettei se olisi hyvin haastavaa katsottavaa. Toisin sanoen: osaisin suositella sitä varsin harvoille. Kolmas tapa sanoa asia: Inland Empire oli pettymys.
Sen jälkeen Lynch ei ole elokuvantekoon ryhtynyt tai päässyt.
Välissä valmistunutta The Straight Storya (1999) lukuunottamatta Lynchin Twin Peaksin jälkeinen ura on siis ollut matkaa yhä vaikeampaan kerrontaan. Ohjaaja totesi juuri haastattelussa itsekin, että sille, miksi hän ei tee eikä tule enää tekemään teatterielokuvia on se yksinkertainen syy, että ne ovat liian outoja houkutellakseen katsojia senkään vertaa, että rahoittajat saisivat omansa takaisin.
Lynch on siis – ja hyvä niin – itsepäinen taiteensa suhteen, eikä anna periksi. Hän tekee tasan mitä haluaa, ja vain sen. Uutta Twin Peaksia hän kutsuu 18-osaiseksi elokuvaksi, ei sarjaksi. Voinemme päätellä, että se noudattaa Lynchin lakeja eikä sarjakerronnan normeja.
Jos tästä tinkimättömyydestä ja viimeisen 25 vuoden urakaaresta voi mitään päätellä, uusi Twin Peaks voi hyvinkin olla Lynchin surrealistisin mestariteos. Tai ainakin surrealistisin teos, sillä se saattaa olla myös niin outo, hajanainen, abstrakti, sekava ja hermeettinen, ettei sitä katso erkkikään.
Yhdysvalloissa uusi Twin Peaks esitetäään Showtime-kanavalla, joka on tilauspalvelu. Sarjan paluu on saanut niin paljon ja innostunutta huomiota, että Showtime on voittaja jo ennen kuin sarja on edes alkanut.
Elokuva-alan moniportainen ja -vaiheinen levitysbisnes ja yhden kauden odotettu sarja eroavat ansaintamalleiltaan juuri sopivasti tavalla, joka antaisi Lynchille mahdollisuuden tehdä täysin dadaistinen sarja, jota kukaan ei ymmärrä eikä voisikaan ymmärtää. Showtime ei siinä häviäisi, sillä huomio on saavutettu, uusia tilaajia kerätty, ja koko ajan on korostettu, että kyseessä on vain yhden kauden mittainen paluu. Win-win -tilanne siis – paitsi suurelle yleisölle, jos se ei tajua näkemästään hölkäsen pöläystä.
Toki uusi Twin Peaks voi myös olla viihteellinen ja mukava suuren yleisön juttu. Katsotaan!