Blogit

Elokuvakriitikko Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Lontoon elokuvafestivaalit 2010: Errol Morrisin uusi dokumentti Tabloid on merkillinen tragikomedia

Blogit Kuvien takaa 28.10.2010 06:01
Kalle Kinnunen
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Totuus on tarua ihmeellisempää, jopa tolkutonta. Dokumenttimestari Errol Morrisin uusi Tabloid kertoo 1970-luvun lopun rikostapauksesta, jonka wikipedia tuntee raflaavalla otsikolla mormon sex in chains case. Ei siinä välttämättä ollut rikostakaan, mutta (kieroa) rakkautta vaikka millä mitalla.

Lyhyesti: Miss Wyoming Joyce McKinney pettyi, kun hänen sulhasensa – mormoni – katosi ennen häitä. Kun McKinneylle selvisi, että sulho on Englannissa mormonilähetyssaarnaajana, hän palkkasi pari seikkailunhaluista ja salskeaa nuorta miestä mukaansa ja lähti sieppaamaan siippansa takaisin.

Kohta tapaus oli Lontoon iltapäivälehtien ykkösuutinen ja siitä paljastui yhä älyttömämpiä yksityiskohtia. Wikipedia kertoo pääpiirteitä – mutta suosittelen odottamaan itse dokkaria, sillä se on rakennettu todella taitavasti.

Viimeksi Abu Ghraibin kiduttajista (Standard Operating Procedure) kertonut Morris on tehnyt dokumentin tuttuun tyyliinsä: se koostuu haastatteluista, joissa asianomaiset katsovat suoraan kameraan vastatessaan kysymyksiin.

Yhdellä tasolla Tabloid avaa julkisuusbisneksen kuvioita. Brittiläisen tabloidilehden entinen toimittaja selittää, miksi tapaus oli aikanaan niin kova juttu. Siinä oli ”jokaiselle jotakin”: rakkaustarina, kauneuskuningatar, perverssiä seksiä (tai lupaus siitä), sekä salaperäinen uskonto.

Toisaalta se on eksentrikon muotokuva monesta kulmasta. Kuusikymppinen, homssuisesti tätimäinen McKinney – ensivaikutelmalla viehättävän hyväntuulinen nainen – selittää nyt kaiken parhain päin. Eihän miestä voi raiskata, hän toteaa nauraen. McKinney antaa itsestään kuvan parantumattomana, naiivina romantikkona. Kun tapausta katsoo tarkemmin ja muiden – virallisten – todisteiden valossa, hän on erittäin manipuloiva, täysin pakkomielteinen ja häikäilemättömän huomiohakuinen sekoboltsi, jolla taitaa olla myös jonkin sortin marttyyrikompleksi.

Kolmanneksi elokuva on riemukas seksiaiheinen komedia, jossa kukaan ei pääse vähällä. Morris ei ole aiemmin käyttänyt alleviivaavia huumorikeinoja (tässä on jopa vitsikästä grafiikkaa), mutta ei hän pelleiyyn sorru. Yleisfiilis on silti subjektiivisen oloinen, toteava.

Elokuvan tuottaja Mark Lipson oli paikalla Lontoon näytöksissä ja kertoi, että McKinney suostui heti mukaan, mutta ei pidä Tabloidista. Ei ihme. (Tabloidia käsittelevien nettisivujen kommentti-osioihin on aivan viime päivinä ilmestynyt elokuvaa hysteerisesti kritisoivia julistuksia, jotka lienevät joko McKinneyn itse tai hänen lähipiirinsä käsialaa.)

Juttelin pari päivää sitten Sodankylän festivaalin Milja Mikkolan kanssa, ja olimme samaa mieltä: Tabloid on kymmenistä Lontoon festareilla näkemistämme se kaikkein viihdyttävin elokuva, jos ei ehkä ihan paras.

Toivottavasti tämä nähdään Suomessa pian – tammikuun DocPointissa? En malta odottaa, että pääsen katsomaan uudelleen.