Kolmasosa ykkösen katsojista – Angry Birds-jatko-osa jäi Leijonakuninkaan varjoon

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Rovion ja Sonyn ensimmäinen Angry Birds -elokuva oli menestys. Suomessa se oli tietysti erityisasemassa. Meillä se sai yhteensä 328 000 katsojaa.

Maailmallakin elokuva menestyi hyvin. Koska se tehtiin Rovion riskirahoilla ja Rovio oli keskeisin tuotantoyhtiö (vaikka animaatio toteutettiin pääasiassa Pohjois-Amerikassa), siitä tuli Sonyn levittämänä väistämättä myös kaikkien aikojen tuottoisin suomalainen elokuva.

Animaatiolle tehtiin jatko-osa ja siinä maksumiehenä oli Deadlinen mukaan ensisijaisesti Sony. Kyseessä ei siis ole enää oikein millään mittarilla ”suomalainen elokuva”, vaikka Roviolle kuuluvat tietenkin rojaltit ja pelifirmalle monella tapaa tärkeä näkyvyyshyöty. Deadlinen mukaan kakkosen budjetti on 65 miljoonaa dollaria, ykkösen oli 73 miljoonaa.

Jatko-osa on nyt tullut useimmilla tärkeillä markkinoilla valkokankaille. Se on saanut selkeästi paremmat arvostelut kuin ensimmäinen (noh, Hesari antoi yhden tähden) – ja se on jopa havaittu parhaat arviot saaneeksi videopeliin perustuvaksi elokuvaksi, koskaan. En voi kommentoida laatua, sillä en ole itse teosta vielä nähnyt.

Mutta, mutta.

Angry Birds -elokuva 2 (noin se virallisesti kirjoitetaan, huoh) on kuitenkin vetänyt yleisöä ratkaisevasti heikommin kuin edeltäjänsä.

Yhdysvalloissa se sai nyt ensi-iltaviikonloppunaan neljäsosan siitä yleisöstä, jonka ensimmäinen elokuva tavotti reilut kolme vuotta sitten. Ensimmäinen keräsi piirun alle 40 miljoonaa dollaria, kakkonen nyt 10 miljoonaa dollaria. Tosin nyt elokuva tuli siellä esityksiin jo alkuviikosta, ei vasta perjantaina, mutta jos lipunmyynti tiistaista torstaihin lasketaan mukaan, on kuuden päivän tulos silti selkeästi alle puolet siitä, mitä ykkönen teki yhdessä viikonlopussa.

Ykkönen sai Iso-Britanniassa ensimmäisinä kahtena viikonloppunaan kolminkertaisen määrän katsojia verrattuna siihen, mitä kakkonen on nyt kerännyt. Tätä tahtia kokonaistuloskin siellä jää alle kolmasosaan. Samalla käyrällä on Aasian suurimpiin markkina-alueisiin kuuluva Etelä-Korea.

Kiinassa katsojia tuli viikonloppuna periaatteessa hyvin – kymmenen miljoonan dollarin lipputulojen verran, kertoo Variety. Se on kuitenkin vain kolmasosa ykkösen tuloksesta Box Office Mojon mukaan.

Venäjällä tulos oli 4 miljoonaa dollaria, kun se oli ykkösellä 5,7 miljoonaa, joten ero ei ole niin paha. Tilastoja oli jo saatavilla myös Norjasta, jossa kakkonen menestyi lähes yhtä hyvin kuin ykkönen. Monissa maissa, kuten Saksassa ja Ranskassa ensi-iltaa vielä odotetaan.

Kipein numero on kuitenkin Suomesta, jossa brändillä on tietysti supererityinen asema. Ensimmäisen viikon aikana ja ennakkonäytöksistä Angry Birds ykkönen sai 93 000 katsojaa. Kakkonen sai samassa ajassa 56 000 katsojaa. No, ei paha, vain vähän paha.

Mutta, mutta.

Hyvät säät vaikuttavat ankarasti elokuvissakäyntiin lyhyessä Suomen kesässä, joten ihan suoria vertauksia ei voi tehdä. Meillä kakkososa siis avasi jo selvästi alle ykkösen, mutta nyt toisena esitysviikonloppunaan se todella kyykkäsi: katsojamäärä putosi 47 prosenttia.

Mikäli kyse olisi ainoastaan sään vaikutuksesta perheiden liikkumiseen, myös Leijonakuninkaan katsojamäärän olisi pitänyt pudota enemmän kuin 24 prosenttia, jonka se putosi. Angry Birds -elokuva 2:n pudotus oli jyrkin Suomen top 10:ssa. Kävikö niin, että tosifaniperheiden ryntäys oli näin lyhyt?

Ainakin Disneyn Leijonakuninkaan huikea menestys on vihaisille linnuille suuri haaste kaikkialla, missä näitä kahta elokuvaa esitetään.

On vaikea sanoa vastaan Forbesin elokuvakolumnistille Scott Mendelsonille. Angry Birds kakkonen saattaa olla paljon parempi kuin katsojat odottavat, mutta silti väki parveilee Leijonakuninkaan saleihin, Mendelson kirjoittaa.

Se on selvää, että tällaisilta globaaliin jakeluun tuotetuilta franchise-elokuvilta odotetaan aina vähintään edeltäjän veroista menestystä. Vaikka budjetti on suhteessa kohtuullisen kuuloinen, markkinointikulut ovat valtavia, helposti kalliimmat kuin itse tuotanto.

Ykkösen elokuvateatteriliikevaihto oli maailmanlaajuisesti 352 miljoonaa dollaria, mutta lipusta jopa 50 prosenttia menee elokuvateattereille ja veroihin. Jos kakkonen saa nyt puolet siitä, ehkä vain kolmasosan, do the math.

Toki tässä on vielä saumaa, että Leijonakuningas-saturaatio ehtii täyttyä maissa, joiden valkokankaille linnut ja possut ovat vasta matkalla.

Sonylla ainakin pyöritetään numeroita. Saa nähdä, tuleeko kolmososaa.