Kesäkaverit: hyvännäköisiä, aivan ihania ja tavattoman infantiileja

Inari Niemen ohjaama Kesäkaverit ei ole ”huono” elokuva. En ole kohderyhmää, joten se, etten samastunut kehenkään tai mihinkään ei ole kovin paha asia.

Elokuva on hyväntuulinen ja siinä paistaa aurinko. Anna Paavilainen ja Iina Kuustonen ovat hyperpirteitä. Kaikki ovat todella hyvännäköisiä. Siis kaikki ovat todella hyvännäköisiä. Se, joka ei (käsikirjoituksen mukaan) ole, on kuitenkin silleen ihan huipputyyppi, vaikkei oo hyvännäköne. (Minka Kuustonen näyttelee tätä hahmoa naama hassusti toosi mutrulla. Minka on siis oikeasti kuitenkin sentään tosi hyvännäköinen. Se on vaan rooli!!!)

Sanovat, että Seinfeld oli sarja ei-mistään. No, Kesäkaverit on ihan oikeasti elokuva ei-mistään. Siinä kakskytviis vee tytöt menevät Hankoon, dokaavat ja nussivat ja on kesä.

Kantava ajatus on: ”Tehdään elokuva, jossa nää menee kesällä Hankoon, nää dokaa ja sit nää nussii.”

Tällaista elokuvaa, jossa nuoret naiset ovat pääosissa ja toimijoita, on helppo sanoa esimerkiksi luutuneita sukupuolirooleja korjaavaksi tai voimaannuttavaksi. Tosin jos tällaisen sekobailu-parisuhteenmuodostuselokuvan päähenkilöt olisivat miehiä, lajityypin pitäisi olla moralistinen farssi. Muuten elokuva olisi ajatuksiltaan täysin kestämätön: jätkät vaan ryyppäävät ja tavoittelevat irtosuhteita, onpa seksististä! Mutta ei siitä enempää.