Kaurismäkien elokuvakeidas Alppilaan – näin Helsinki ja sen elokuvateatterien ekosysteemi muuttuu

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Kaurismäen veljeksiin henkilöityneet Corona-baari ja Andorra-elokuvateatteri muuttavat Eerikinkadulta Bruce Oreckin The Train Factory -kulttuurikeskittymään Vallilaan. Uutinen on jännittävä. Sen ytimessä on enemmän kuin kulttuurikeskuksen kohtalo.

Kyse on sekä Helsingin kaupungin muutoksista että sitä heijastavista seismisistä liikkeistä elokuvateatterikentässä, jossa on aivan viime vuosina tapahtunut paljon.

Elokuvateatteriskenen heilahdus liittyy keskusta-alueen laajenemiseen ja ehkä vanhan ydinkeskustan näivettymiseenkin. Suunta on suur-Kallioon, Pasilaan ja Vallilaan asti. Ilta-Sanomien tietojen mukaan Andorra muuttaisi uusiin tiloihin kolmesalisena art house -teatterina. Ylen jutussa Mika Kaurismäki puhuu neljän salin mahdollisuudesta. (3-4 salia on operatiivisten kustannusten kannalta valtavasti järkevämpää kuin yksi. Tietysti silloin edellytetään myös ihmisvirtaa.)

Pasilan konepajana tunnetulle ja nyttemmin Vallilan makasiineiksi kutsutulle alueelle kasvava kulttuurikeskittymä sijaitsee virallisesti Vallilassa, mutta ihmisten liikkumisen kannalta kyse on enemmänkin Alppilan ja Pasilan kulmasta. Kun syksyllä Pasilaan aukeaa kauppakeskus Tripla ja sinne Cinamonin monisalielokuvateatteri, on tuossa kantakaupungin kehittyvässä nurkassa pian noin 700 metrin etäisyydellä toisistaan kohta peräti kymmenkunta elokuvateatterisalia. Muutos on aikamoinen, sillä Pitkänsillan takana ei ollut vuosikymmeniin yhtään elokuvasalia, ennen kuin yksisalinen korttelikino Riviera avattiin alle kolme vuotta sitten. Nyt on sen lisäksi jo kuuden salin Cinamon Kalasataman kauppakeskus Redissä sekä yksisalinen Sheryl Sörnäisten ja Kallion kulmassa.

Asuin itse tämän vuosikymmenen alkuun asti kirjaimellisesti kadun toisella puolen siitä, missä The Train Factory sijaitsee. Silloin kulma oli eräänlainen pussinpohja kantakaupungissa, julkisilla liikenneyhteyksillä hyvinkin yli puolen tunnin etäisyydellä Punavuoresta, jossa uudet asiat silloin tapahtuivat. Pasila ja etenkin Itä-Pasila oli suhteellisen karmeaa ei-kenenkään-maata, ruma virastolähiö. Myös Kallion kukoistusta vasta odoteltiin. Ajatus elokuvateatterista alueella oli muuttoa 2006 kaavaillessani vielä ihan hassu. Ajanviettokohteina siellä oli lähinnä baareja. Yhdestä kahvilasta sai lounassalaattiakin, kunnes kohta taas ei saanut.