Katsojat antoivat Jennifer Lawrencelle ja Darren Aronofskylle arvosanaksi hylätyn
Yhdysvalloissa elokuvayleisöille tehdään viikoittain exit poll -kyselyä, jossa annetaan kullekin suuren profiilin ensi-iltaleffalle kouluarvosanat. Luokittelun nimi on Cinemascore.
Parhaat arvosanat eivät korreloi menestyksen kanssa, mutta huonot kyllä korreloivat kompuroimisen kanssa: ilman yleisön hyväksyntää ei saavuteta, noh, sitä suurta yleisöä.
Arvosana A eli meikäläisittäin kymppi on varsin yleinen. Osasyynä on toki se, että ihmiset menevät katsomaan sen tyyppisiä elokuvia, joita tahtovat nähdä, ja Cinemascore vastaa ensisijaisesti kysymykseen, saivatko katsojat mitä halusivat. Tästä syystä pudotus B:hen on jo roima. B tarkoittaa, että katsojat eivät olleet oikein tyytyväisiä.
B- on jo paha nakki, lähellä kaupallista kuolemansuudelmaa. Arvosana C on kuin keskisormen näyttö leffalle, D tarkoittaa lipusta maksaneen yleisön tunteneen olonsa aivan petetyksi.
Darren Aronofskyn uusi mother! sai hyvin harvinaisen arvosanan. Sille pamahti F eli nelonen – siis ”hylätty”. Katsojat todella, siis todella vihasivat sitä.
F:n on saanut vain kourallinen elokuvia. Millaiset? Aiemmin esimerkiksi Andrew Dominikin ohjaama ei-aivan-juonellinen gangsteritarina Killing Them Softly, Steven Soderberghin ohjaama Tarkovski-remake Solaris sekä Richard Kellyn vino trilleri The Box.
mother! on hyvin abstrakti sekä väkivaltainen. Aronofsky-fanitkin pettyivät, sillä sellaisiksi tunnustautuneiden keskuudessa Cinemascore oli C-.
Solaris valmistui George Clooneyn ollessa suosionsa huipulla, ja se oli surullinen ja tulkinnoille vapaa tarina, joka ei anna seikkailuscifinkään faneille tuon genren puitteissa yhtään mitään. Killing Them Softlya myytiin luonnollisesti sen suurimmalla tähdellä Brad Pittillä, joka ei kuitenkaan ole pääosassa. Elokuvaa voi pitää vähän masentavana, mikä on sen pointti. Nämä kumpikin ovat mielestäni varsin hyviä elokuvia.
Muita hyviä elokuvia, jotka pärjäsivät huonosti: Driven arvosana oli C-. Children of Menin arvosana oli B-.
Arvosanoja voi hakea Cinemascoren kotisivuilta. Art housea harvemmin pollataan, ei-englanninkielisiä elokuvia ei nähtävästi koskaan. It Comes At Night (josta pidin) on tämän vuoden harvoja D:n saaneita elokuvia. Omista viime vuosien erikoisemmista suosikeistani The Counselor sai D:n.
Toisaalta joskus epätavallisuus otetaan hyvin vastaan. Get Out ja Baby Driver saivat kumpikin arvosanakseen A-.
Mitä ihmeen iloa tällaisesta amerikkalaisen perusyleisön keskimääräiseen makuun perustuvasta arvosanaluokittelusta on meille kaikille, jotka tunnemme oman makumme? Minusta Cinemascore on kiehtova, sillä se paljastaa etenkin odotusten rikkoutumisen tai vääränlaisen markkinoinnin. Get Outia katsomaan menneet saivat mitä halusivat, vaikka se on raju, kummallinen ja radikaalikin.
Suurimpia Cinemascore-tyrmäyksiä tuntuvat saavan ne erikoisemmat elokuvat, joissa on iso tähti, joka vetää puoleensa pahaa-aavistamattomia valtavirran viihdettä kaipaavia katsojia.
mother! taas – ehkä sen ei ollut määräkään palkita, vaan rankaista katsojia. Cinemascoren perusteella Aronofsky onnistui.
mother! myös floppasi Yhdysvalloissa. Se taas on aivan oma lukunsa, vaikka F tällaista tulosta tukeekin. Itse ajattelin mennä katsomaan se toistamiseen mahdollisimman pian, vaikken siitä oikeastaan pidäkään.