Karukosken Tom of Finland sai Göteborgin elokuvafestivaalien paraatipaikan

Dome Karukosken ohjaama Tom of Finland saa pian maailmanensi-iltansa.

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Dome Karukosken ohjaama Tom of Finland saa pian maailmanensi-iltansa. Tänään julkistettiin, että se on valittu Göteborgin elokuvajuhlien avajaiselokuvaksi. Gaalanäytös on 27. tammikuuta.

Göteborg on Pohjoismaiden suurin elokuvafestivaali.

”Avajaiselokuvana on hieno olla, kun saa sen kaiken medianäkyvyyden”, sanoo ohjaaja Karukoski.

Suomen ensi-ilta on 24.2. ja Ruotsissa elokuva tulee levitykseen maaliskuussa.

”Myös Pohjois-Amerikan festivaaliavaus tulee olemaan tärkeä”, Karukoski lisää.

”Tämä ei ole [tyyliltään] eurooppalainen taide-elokuva vaan amerikkalainen Oscar-elokuva. Yhdysvaltoihin pitäisi saada iso levitys. Se on päämarkkina-alueemme.”

Tietoa Pohjois-Amerikan festivaaliavauksesta elokuvalle ei vielä ole.

Lähes viiden miljoonan euron budjetilla tehty Tom of Finland on Karukosken tähänastisista kansainvälisin elokuva. Se on suomalais-ruotsalais-tanskalais-saksalainen tuotanto. Esimerkiksi kuvaaja on Tanskasta. Koska rahoituksesta merkittävä osa, ohjaajan mukaan noin puolet, on ulkomailta, teosta on myös myytävä hyvin maailmalle. Pelkät Suomen markkinat eivät missään tapauksessa riitä.

Mielensäpahoittaja oli Suomeen tehty elokuva. Leijonasydänkin oli aika pitkälle elokuva siitä, mitä Suomessa tapahtui sillä hetkellä”, Karukoski toteaa.

Touko Laaksosen eli Tom of Finlandin tarinaa 1940-luvulta 1980-luvulle kertovaa elokuvaa kuvattiin Suomessa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Espanjassa. Pääosissa ovat Pekka Strang, Lauri Tilkanen ja Jessica Grabowsky.

Elokuva saatiin valmiiksi nyt vuodenvaihteessa, ja se oli myöhäistä Berliinin elokuvafestivaalien valitsijoita ajatellen sekä aivan liian myöhäistä tammikuista Sundancen festivaalia varten. Berliinin valitsijat näkivät raakaversion elokuvasta samoihin aikoihin kun Aki Kaurismäen uusi Toivon tuolla puolen valittiin sinne kilpasarjaan. Kahta suomalaiselokuvaa ei olisi voitu ajatella kilpasarjaan, jossa on viimeksi nähty meiltä elokuva yhdeksän vuotta sitten, kun Petri Kotwican Musta jää oli tavoittelemassa Kultaista karhua.

Tom of Finlandin oli uskottu avaavan nimenomaan helmikuussa Berliinissä, jossa homoaiheella on oma erityisen vahva asemansa ja nosteensa. Karukoski ei kuitenkaan harmittele asiaa. Hän korostaa, että kyseessä ei ole tietyn yleisösegmentin elokuva, vaan tavoitteena on olla enemmän valtavirtaa.

Sundancen kansainvälisessä kilpailussa, jossa näytetään vain 12 elokuvaa, taas suositaan joka tapauksessa uransa alkuvaiheessa olevia ohjaajia, Karukoski sanoo. Hän on 40-vuotias, ja Tom of Finland on jo hänen seitsemäs elokuvansa.

”Sundancen kilpasarjassa kolme [aiempaa] fiktiota taitaa olla periaatteellinen maksimi. Olimme silti loppusuoralla valinnassa”, ohjaaja sanoo.

”Sundance olisi kyllä ollut täydellinen Pohjois-Amerikan avaus.”

Karukoskella on huonoja kokemuksia siitä, että festivaaliavausta lykätään, jotta saataisiin vielä näkyvämpi paikka. Yhdeksän vuotta sitten Tummien perhosten koti olisi hyväksytty Berliinin elokuvajuhlille, mutta tuotantoyhtiö Solar Filmsissä tehtiin riskipäätös odottaa Cannesin valitsijoiden päätöstä. Elokuva ei lopulta päässyt kummallekaan festivaalille ja kansainvälinen myynti jäi varmasti paljon laihemmaksi kuin mihin Berliini-avauksella olisi noustu.

Karukoski kertoo Tom of Finlandin kuvaston muuttuvan elokuvan aikana aste asteelta hurjemmaksi. Taiteilijan kuvien pornografinen sisältö voi tehdä elokuvan asemoinnista Yhdysvaltojen markkinoille hyvinkin hankalaa. Jo yksi kuva peniksestä nostaa sikäläisen ikärajan korkeimpaan mahdolliseen.

”Provokaatio ei ole elokuvan tarkoitus”, ohjaaja muistuttaa.

Karukoski kertoo olevansa mielissään, jos amerikkalaiseksi ostajaksi nousisi Netflix, joka on vapaa sensuuripaineista. Silloin haasteena tosin olisi valkokangaslevityksen järjestäminen. Suoratoistopalvelu Netflix ei ole ainakaan vielä järjestänyt ostamilleen elokuville onnistuneesti sellaista teatterilevitystä, jonka myötä ne noteerattaisiin Oscareissa.

Elokuvan repliikkejä nimittäin laskettiin tietoisesti tarkkaan, jotta suomenkielisen puheen määrä säilyi yli 50 prosentissa. Näin se säilyttää kelpoisuutensa parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-kategoriaan.

Göteborgin avajaiselokuvaksi on valikoitunut vaihtelevasti valtavirtaa ja taidetta. Viime vuoden avajaiselokuva oli ruotsalaisen Måns Månssonin älykäs, mutta epäkaupallinen The Yard ja toissa vuoden festarin avasi tanskalaisen Michael Noerin Key House Mirror. Festivaalin avajaiselokuvina on kuitenkin nähty usein teoksia, joiden tekijät ovat niiden myötä siirtyneet Yhdysvaltoihin elokuvantekoon – esimerkiksi vuoden 2012 norjalainen Kon Tiki sekä vuoden 2008 ruotsalainen Ystävät hämärän jälkeen. Jälkimmäisen ohjaaja Tomas Alfredsson on tehnyt englanniksi Pappi lukkari talonpoika vakoojan ja pian valmistuvan The Snowmanin.

Karukoski muistuttaa, että hän ei ole ainoa, joka tavoittelee nyt kansainvälistä uraa. Pekka Strang saa nyt valtavasti näkyvyyttä.

”Agentit piirittävät jo nyt Pekkaa. Hän voisi tehdä samanlaista uraa kuin Stellan Skarsgård.”

Muokattu 11.1. klo 16.47: elokuvan budjetti on tuotantoyhtiön mukaan lähes viisi miljoonaa, ei neljä miljoonaa euroa.